Englannista kuollut 500 lajia sukupuuttoon

julkaistu 11.3.2010 klo 12:58, päivitetty 12.3.2010 klo 09:49

Englannista tiedetään viimeisten 200 vuoden aikana kuolleen sukupuuttoon ainakin 492 eläin- tai kasvilajia. Englannin luonnon historiasta on julkaistu kattava tutkimus.

Teoksen "The Lost Life" on laatinut Britannian hallituksen asiantuntijaelin Natural England. Teokseen on koottu tiedot maassa esiintyneistä eliölajeista, mukaanlukien sukupuuttoon kuolleista lajeista.

Englannissa asuu tutkijoiden mukaan luonnonvaraisesti kaikkiaan noin 55 000 eliölajia. 200 vuoden aikana, eli historiallisena aikana 492 lajin tiedetään kuolleen sukupuuttoon. Kadonneista lajeista enin osa on perhosia ja sammakkoeläimiä ja hyönteisiä.

Monet luonnonvaraiset lajit ovat edelleen vaikeuksissa. Noin tuhat lajia on merkitty korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan.

Uhanalaisuus ja sukupuutot ovat seurausta ennen muuta lajeille sopivien asuinpaikkojen tuhoutumisesta, luonnon huonosta hallinnosta, saasteista tai muualta tulleista tulokaslajeista.

Uusimpia sukupuuttotapauksia ovat keltatäplähiipijä-perhonen (Carterocephalus palaemon), jättiviiksisiippa-lepakko (Myotis myotis) ja kirjokimalainen (Bombus distinguendus).

Englannissa on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana saatu paljon aikaan luonnonsuojelun saralla. Esimerkiksi Lontoon halki virtaava Thamesjoki oli vielä 1950-luvulla biologisesti täysin kuollut suuren saastemäärän takia.

1960-luvulta lähtien jokivarteen on rakennettu vedenpuhdistamoja, joiden avulla veden laatu on parantunut roimasti. Nyt joessa lasketaan elävän 121 eri kalalajia.

Lontoolaiset luontoharrastajat ovat iloinneet eräiden, jo kauan sitten kadonneiden erikoisuuksien palaamisesta Lontoon luontoon. Näiden joukossa ovat mm. muuttohaukka (Falco peregrinus), lohi (Salmo salar) sekä merihevoslaji Hippocampus breviceps.

Reuters, YLE Uutiset

Kommentit

Kommentit

Uusimmat kommentit ensin | Vanhimmat kommentit ensin

Eki

11.3.2010 klo 23:04

Komea kullankeltainen kirjokimalainen (Bombus distinguendus) on harvinaistunut myös Suomessa ns. tehomaatalouden vuoksi. Nykyään ei juuri enää ole kukkaniittyjä ja puna-apila peltoja joista kirjokimalainen pitää. Tälle lajille on tunnusomaista suuret vuosittaiset kannanvaihtelut. Kirjokimalainen on tärkeä puna-apilan pölyttäjä.

Hamara

11.3.2010 klo 23:03

Suoluonnon tuhoaminen energiantuontannon vuoksi on järjettömimpiä toimia mitä Suomessa tehdään. Yksikään tekijä ei tue turpeen käyttöä energiana millään tasolla. Kaikesta huolimatta Suomessa valtiovallan siunauksella yhä enemmän soita hävitetään. Olisikohan aika tehdä asialle jotain?

Tuoreimmat