Vientiteollisuuden tappioista huolimatta ahtaajalakko ei ole aiheuttanut merkittävää uhkaa Suomen huoltovarmuudelle. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan lakon vaikutuksia on vähentänyt erityisesti Ruotsin suunnan autolauttaliikenteen jatkuminen normaalisti. Lakosta saatavia kokemuksia aiotaan käyttää hyväksi huoltovarmuuden kehittämisessä.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämistä. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on osaltaan turvata väestön elinmahdollisuuksia sekä yhteiskunnan toimivuutta vaikeimmissakin häiriötilanteissa. Tärkeiden tuontitavaroiden saatavuuden heikentyminen on lähes aina ollut Suomen huoltovarmuuden suurin uhka.
– Yleensä pidetään vähittäistä asioiden huononemista perusuhkakuvana. Mutta pitkään jatkuessaan lakko aiheuttaa huoltovarmuusongelmat siinä missä muukin ulkomaankauppaa häiritsevä tekijä, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula.
Huoltovarmuuden kannalta ahtaajalakon vaikutuksia on vähentänyt se, ettei energian saatavuus ole häiriintynyt. Öljylaivojen lastien purkamisessa ei tarvita ahtaajatyövoimaa. Voimaloiden hiilikuljetukset ovat puolestaan pääosin ohi.
– Kivihiilet on jo maassa, ne tuodaan syksyn ja alkutalven mittaan, eikä pahimpaan jääaikaan, toteaa Harjula.
Myös lakkorajoilla on merkitystä. Lakon osapuolten tekemän sopimuksen mukaan muun muassa lääkkeet ja sairaalatarvikkeet, sekä eläinten rehujen ja ravinteiden kuljetukset on rajattu lakon ulkopuolelle. Muutoinkaan liikenne ei ole kokonaan pysähdyksissä. Autolautat kulkevat normaalisti.
– Nyt ehkä tärkein helpottava tekijä on se että Ruotsin lauttaliikenne toimii, ja sieltä tulee päivittäistavaraa ilmeisesti aika merkittäviäkin määriä, Harjula tiivistää.
Vaikka lakossa on kyse todellisesta tilanteesta, on sillä Huoltovarmuuskeskukselle myös valmiusharjoituksen ominaisuuksia.
– Nyt tulee testattua, onko meillä todellinen valmius seurata tilannetta, toteaa Harjula.
YLE Uutiset / Jarmo Olavi Koponen