[näytä kuva: Keskustan logo (YLE) ]
Europarlamentaarikko ja entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Anneli Jäätteenmäki ei pyri keskustan puheenjohtajaksi. Jäätteenmäki kertoi ratkaisustaan TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.
Jäätteenmäki perusteli päätöstään filosofi Herakleitoksen ajatusta mukaillen.
- Ei pidä astua kahta kertaa samaan virtaan, Jäätteenmäki totesi.
Jäätteenmäki kertoi miettineensä, olisiko hän oikea ja sopiva puheenjohtaja tähän aikaan. Hän sanoi, että ei halua kurkottaa menneisyyteen, vaan haluaa vaikuttaa nimenomaan Euroopan parlamentissa.
Jäätteenmäki sanoi myös, että hänen mielestään puheenjohtajaksi ei voi pyrkiä revanssimielellä. Hänen uransa keskustan puheenjohtajana ja maan pääministerinä katkesi niin sanotun Irak-skandaalin takia vuonna 2003.
Ei arviota muista kandidaateista
Jäätteenmäki ei ainakaan vielä ottanut kantaa kenenkään kisaan jo ilmoittautuneen puolesta.
- Keskustassa on tainnut olla vähän sellainen tapa, että entinen puheenjohtaja ei siihen kovasti sekaannu, Jäätteenmäki muistutti.
Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa Lahdessa pidettävässä puoluekokouksessa.
Kilpailuun ovat tähän mennessä ilmoittautuneet ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi ja kansanedustaja Timo Kaunisto.
Nykyinen puheenjohtaja Matti Vanhanen ilmoitti joulun alla, ettei aio enää jatkaa puolueen johdossa.
Ei eduskuntavaaleihin, presidenttikisa auki
Jäätteenmäki ilmoitti samalla, että ei aio pyrkiä eduskuntaan ensi vuonna, koska työ europarlamentaarikkona jatkuu.
Kysymyksen mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta vuonna 2012 Jäätteenmäki jätti vielä vastaamatta.
EU:n johdossa on lautaskiista
Jäätteenmäen mukaan uudistuneessa unionissa on käynnissä reviiritaistelu komission puheenjohtajan José Manuel Barroson, presidentti Herman Van Rompuyn ja ulkoministeri Catherine Ashtonin välillä.
- Suomessa lautaskiista on nyt taidettu ratkaista, mutta EU:ssa se on kulissien takana aika kovaa, Jäätteenmäki sanoi.
Esimerkkinä hän mainitsi uuden EU 2020 -strategian, josta kerrottiin, että siinä joka toinen sivu oli Barroson ja joka toinen sivu Van Rompuyn kirjoittama.
Jäätteenmäen mielestä Lissabonin sopimuksen luoma uusi järjestys ei ole ainakaan vielä selkiyttänyt toimivallan jakoa EU:ssa. Hänen mielestään unionilla ei myöskään ole yhteistä ulkopolitiikkaa, ennen kuin jäsenmaat sellaisen yhteistuumin synnyttävät.
”Muutosturvasta sovittava keskitetysti”
Ahtaajien lakkoa Jäätteenmäki luonnehti kalliiksi kansantaloudelle. Hänen mielestään lakon syy eli kiista niin sanotusta muutosturvasta osoitti, että kaikille palkansaajille yhteisistä asioista pitäisi sopia keskitetysti keskusjärjestöjen välillä.
- Muutosturvan pitäisi olla samanlainen kaikille niin, että joku avainryhmä ei saa parempia etuja kuin pienipalkkaiset alat, joilla ei ole tällaista mahdollisuutta lakkoilla, Jäätteenmäki sanoi.
Jäätteenmäen mukaan on tarpeen keskustella työmarkkinoiden pelisäännöistä, mutta esimerkiksi lakko-oikeuteen on vaikea puuttua, koska se on osa perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia. Hän toivoi, että lakkoasetta kuitenkin käytetään ”erittäin vastuullisesti”.
Jäätteenmäki sanoi, että osasyyllinen työriidan kärjistymiseen on myös elinkeinoelämä, joka on voimakkaasti pyrkinyt pois keskitetyistä sopimuksista kohti liittokohtaisuutta.
YLE Uutiset