[näytä kuva: Äänestyslippua leimataan. (YLE) ]
Eduskunta aloittaa tiistaina uuden vaalilain käsittelyn. Hallituksen pieniä ja keskisuuria puolueita hyödyttävä esitys on herättänyt kiukkuista mielipiteidenvaihtoa puolueiden välillä.
Esimerkiksi sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Ari Korhonen epäili viikonloppuna julkaisemassaan tiedotteessa, että hallituksen kaavailema vaikeaselkoinen paikanjakosysteemi eduskuntavaaleissa voi johtaa äänestysvilkkauden laskuun, jos esimerkiksi Pohjois-Karjalassa annettu ääni voi johtaa helsinkiläisen ehdokkaan läpimenoon. Korhonen ja demarit yhdistäisivät mieluummin vaalipiirejä isommiksi kokonaisuuksiksi, jotta äänikynnys ei missään nousisi liian korkeaksi. Korhonen ihmetteli varsinkin vihreiden intoa uudistukseen, jonka voimassa ollessa puolue ei vuonna 1983 olisi saanut ensimmäisiä kansanedustajapaikkojaan.
Vihreiden puoluesihteerikollega Panu Laturi vastasi kiukkuisesti, että uusi järjestelmä, joka jakaa paikat koko maan tuloksen perusteella, tuo äänet varmasti sille puolueelle, jota äänestäjä tukee. Laturi ihmetteli, miksi demarit, jotka usein ovat kannattaneet listavaalia, nyt unohtavat vanhan linjansa.
Viime viikolla esitelty vaalilaki on kieltämättä hankala. Vanhan d`Hondtin järjestelmä, joka jakaa edustajapaikat vaalipiireittäin vertailulukujen mukaan, saa täydennystä Niemayer-Haren menetelmästä, joka sisällyttää tuloslaskentaan kymmenen tasauspaikkaa. Ne auttaisivat sisään paljon ääniä saaneita, mutta matematiikan vuoksi pudonneita ehdokkaita. Tasauspaikat olisivat kuitenkin poissa joistakin muista vaalipiireistä.
Jos uusi järjestelmä olisi ollut voimassa viime vaaleissa, keskusta ja kokoomus olisiat molemmat saaneet neljä kansanedustajaa vähemmän kuin saivat, demarien tappio olisi ollut yksi paikka. Keskisuuret ja pienet puolueet olisivat hyötyneet.
Vihreät muistuttaa, että puolueissa on demareita lukuunottamatta laaja yhteisymmärrys uuden järjestelmän paremmuudesta. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka haltioissaan keskusta ja kokoomuskaan ovat uudesta systeemistä. Saattaa olla, että eduskuntakäsittelyn jälkeen politiikan harrastajien ei sittenkään tarvitse opetella Hare-Niemayerin metodia.
Vaalilain lopullinen hyväksyminen seuraavassa eduskunnassa ei välttämättä edellytä demarien tukea, koska kaksi kolmasosaa äänistä riittää sen läpiajoon. Vaalien jälkeisestä tilanteesta on kuitenkin liian aikaista sanoa mitään sen varmempaa.
YLE Uutiset / Kimmo Henriksson