[näytä kuva: Tyypin 1 alkoholismia leimaa syyllisyys juomisesta ja yritykset raitistua. (YLE) ]
Tyypin 1 alkoholisti alkaa miettiä saunaolutta jo iltapäivällä, mutta tyypin 2 alkoholisti on todennäköisesti alkanut juoda väkeviä heti aamusta.
Sosiaalisia, mukavia miehiä ja naisia, jotka elävät kuten muutkin, mutta joilla ajatukset etsiytyvät jo iltapäivällä töiden jälkeiseen olueen tai perjantaiseen kossupulloon. Siinä joukko tyypin 1 alkoholisteja.
- Tyypin 1 alkoholisteja on kaikista alkoholisteista arviolta 80 prosenttia, selvittää Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen.
- Usein ajatellaan, että ollakseen alkoholisti on juotava joka päivä, mutta jos on pakko juoda vaikka pari kertaa viikossa, voi täyttää alkoholiriippuvaisen määritelmän, sanoo Hallikainen. Riippuvuuden tunnusmerkit täyttää koneellinen perjantaipullon hakeminen ja sen odotus.
Tyypin 1 alkoholistien riippuvuus alkoholista kehittyy yleensä vasta aikuisena, ja usein heidän alkoholinkäyttöään leimaa syyllisyys juomisesta ja yritykset raitistua.
Olutpullollisesta pidempi mielihyvä
Geenitutkimus on jo vuosia ollut kiinnostunut aivojen välittäjäaineiden ja alkoholismin mahdollisesta yhteydestä. Ylilääkäri Hallikainen selvitti väitöskirjassaan dopamiinin ja serotoniinin toimintaa säätelevien geenien vaikutusta alkoholin kulutukseen ja havaitsi ykköstyypin alkoholisteilla muita useammin niin sanotun COMT-geenin muodon, joka pitkittää dopamiinin vaikutusta.
- Dopamiini on aivojen ns. mielihyväkemikaali, ja alkoholi nostaa hetkellisesti sen tasoa. Mikäli henkilö saa esimerkiksi olutpullollisesta pidemmän dopamiinivaikutuksen ja pidempikestoisen mielihyvän tunteen, on todennäköisempää, että hän juo alkoholia lisää verrattuna ihmiseen, jolla tunne jää huomattavasti laimeammaksi ja lyhyemmäksi, selittää Hallikainen geenitutkimuksensa tulosta.
Tyypin 1 alkoholisteja on kutsuttu myös murehtijoiksi (worrier). Dopamiinin ja siihen liittyvän geenin yhteys saattaa selittää myös temperamenttia.
- Hitaammin dopamiinia hajottava COMT-geenin muoto altistaa myös ahdistukselle ja heikentää kipukynnystä, mutta toisaalta se parantaa ongelmanratkaisukykyä, Hallikainen erittelee. Kyse on pitkälti evoluutiosta: nokkela ihminen osaa pelätä tulevaa, mikä puolestaan aiheuttaa ahdistusta.
Kakkostyypeillä taipumus väkivaltaisuuteen
Niuvanniemen sairaalassa on jo pitkään tutkittu päihdeongelmia ja väkivaltaista käyttäytymistä. Ylilääkäri Tero Hallikaisen Kuopion yliopistossa tarkastettu väitöskirja on yksi teemaan liittyvistä tutkimuksista. Väkivaltaisen käyttäytymisen ja aivojen serotoniinin määrän välillä havaittiin selvä yhteys. Yksi geenimuunnos liittyy muita useammin väkivaltaiseen tyypin 2 alkoholismiin.
Tyypin 2 alkoholisteilla – soturiksi (warrior) nimetyillä – juominen alkaa usein jo murrosiässä samoin kuin väkivaltainen käyttäytyminen. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on heillä yleinen ja alkoholismi kehittyy osana näitä sopeutumisvaikeuksia.
Tyypin 2 alkoholistit ovat lähes poikkeuksetta miehiä.
Syyttääkö perimää vai ympäristöä?
Perinnöllinen alttius alkoholismiin ei ole suoraviivaista, eikä ainoastaan yhtä alkoholismia aiheuttavaa geeniä ole löydetty, ja tuskin löydetäänkään. Ympäristötekijöiden osuus alkoholismin synnyssä on aina vähintään puolet; ympäristö voi joko suojata tai vaurioittaa meitä.
- Jos otollinen alkoholisti kasvatetaan muslimimaassa, hänestä ei tule alkoholistia, sillä hän ei saa mistään alkoholia, vertaa Hallikainen. Jos elämme ympäristössä jossa kaikki juovat, voimme kehittyä alkoholisteiksi hyvistä perintötekijöistä huolimatta.
Lääke viinanhimoon
Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö muuttaa ihmisen stressihormonitasoja, ja alkoholismia onkin kuvattu pakko-oireiseksi häiriöksi. Juomalla aamusta iltaan ihminen pyrkii pitämään krapulan ja pahan olon poissa. Jos ja kun alkoholisti tässä vaiheessa lopettaa juomisen, tuskan lievittäminen käy usein ylivoimaiseksi.
- Kun säännöllinen juominen loppuu, ihmisen pohjamutiin vajonnut mielihyväkäyrä ei nouse lähellekään normaalitasoa, missä se oli ennen ensimmäistä nousuhumalaa, sanoo ylilääkäri Tero Hallikainen.
- Alkoholismin geenitutkimuksen tarkoitus ei ole latoa ihmisille astrologisia alkoholistikarttoja pöytään, vaan tavoitteena on kehittää jonkinlaista tehokasta hoitoa. Me tarvitsisimme alkoholismin hoitoon lääkkeitä, jotka auttaisivat pysymään kuivilla raitistumisen jälkeiset ensimmäiset vuodet. Varsinkin kaksi ensimmäistä vuotta ilman alkoholia ovat tunnetusti ne vaikeimmat, Hallikainen toteaa.
YLE Akuutti / Marjo Laitala