[näytä kuva: Järvenrantapajukkoa Varandei-tundralla Nenetsian autonomisessa piirikunnassa. (Lapin yliopisto) ]
Pensaikkojen ennustetaan levittäytyvän pohjoiseen ja valtaavan alaa matalammalta tundrakasvillisuudelta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Uusi Oulussa tehty tutkimus osoitti, että porolaidunnus hillitsee tundrapensaikkojen kasvua.
Pensaikot ovat puuttomien tunturialueiden ja arktisen tundran korkeinta kasvillisuutta, ja siksi niiden merkitys ekosysteemille on suuri.
Porolaidunnus ja Venäjällä myös öljy- ja kaasuteollisuus vaikuttavat tundrapensaikkoihin ilmastonmuutokselle vastakkaisella tavalla ja vähentävät niiden kasvua, sanoo väitöstutkimuksessaan Anu Pajunen Oulun Yliopistosta.
Suomessa ja Venäjällä
Pajunen selvitti pensaikkojen lajistoa ja kasvun yhteyksiä ympäristötekijöihin, kuten ilmastoon, routaan ja porolaidunnukseen tekemällä havaintoja ja mittauksia maastossa sekä Suomessa että pohjoisella Venäjällä neljällä tutkimusmatkalla.
Porolaidunnuksen vaikutusta tutkittiin Kilpisjärvellä myös häkkikokeella, jossa porot suljettiin pois tietyiltä alueilta.
Pajut lisääntyvät
Tundrapensaikot koostuvat useista lehtipuusuvuista, joista Euraasian tundralla yleisimpiä ovat pajut. Väitöstutkimuksen mukaan pajukot ovat lajistoltaan vaihtelevia.
Niiden kasvu on etelässä voimakkaampaa kuin pohjoisessa, minkä perusteella ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään pajun kasvua. Nykyisellään pajupensaikot ovat suhteellisen kapea vyöhyke metsän ja matalakasvuisen tundran välissä.
Tiheän pensaskerroksen alla kasvaa vähemmän lajeja kuin muualla tundralla. Jos pensaikot ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta valtaavat alaa muulta tundrakasvillisuudelta, kukkakasvit todennäköisesti runsastuvat, mutta valoa vaativat jäkälät ja sammalet vähenevät.
Filosofian maisteri Anu Pajusen väitöskirja “Willow-characterised shrub vegetation in tundra and its relation to abiotic, biotic and anthropogenic factors” on tarkastettu Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
YLE Uutiset