Pisa-tutkimusta arvostellaan Yhdysvalloista

julkaistu 26.2.2009 klo 13:50, päivitetty 28.2.2009 klo 12:03

[näytä kuva: Suomalaiskoululaisia viettämässä vapaa-aikaa kaupungilla. (Juha-Pekka Inkinen) ]

Yksi Yhdysvaltain arvostetuimmista tutkimuslaitoksista lyttää koulutaitoja mittaavan Pisa-tutkimuksen. Menetelmä mittaa kyseenalaisesti myös oppilaiden arvoja ja uskomuksia, sanoo Brookings-laitoksen tutkija.

Pisa-tutkimuksessa oppilailta kysytään esimerkiksi, ovatko he uhanalaisten lajien elinpiiriä suojaavien lakien puolella. Myös oppilaiden kantaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön ja teollisuuden päästöjen sääntelyyn kysytään.

Brookingsin tutkijan Tom Lovelessin mukaan kysymykset ovat poliittisia. Hän uskoo, että vastaajalla on oltava kysymyksistä syvällistä tietoa voidakseen ottaa kantaa puolesta tai vastaan. Tutkija ei suosittele hallinnolle Pisa-tutkimusta Yhdysvaltain oppilaiden koulutaitojen mittaamiseksi.

Pisa-tutkimusta johtava OECD pitää Brookingsin selvitystä valheellisena. On tärkeää nähdä, miten oppilaat käyttävät oppimaansa, perustelee Pisasta vastaava Andreas Schleicher sanoo.

- Voi kysyä, mitä tarkoitusta koulu palvelee, jos oppilaat eivät voi soveltaa oppimaansa tosielämään, Schleicher kommentoi.

Suomalaisoppilaat sijoittuivat viimeisimmässä, vuoden 2006 Pisa-tutkimuksessa ensimmäiselle sijalle.

AP, YLE Uutiset

Kommentit

Kypsynyt

26.2.2009 klo 21:48

No, kansallinen koulujärjestelmämme omaa yhden erittäin hienon elementin, nimittäin "kypsyyden". Tätä koetellaan jo ala-asteella ja koettelu jatkuu läpi opintojen, aina yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. "Kypsyyttä" mitataan jo ala-astella (ja siitä eteenpäin) ainekirjoituksissa ja toki myös ylioppilaskirjoituksissa ja tietyssä määrin läpi kaikkien kirjallisten näytteiden kouluelämässä - tämä elementti on pitkään ja leimallisesti läsnä. Se, mitä tämä "kypsyys" on, on tietenkin tarkasti ja tieteellisesti määritelty, vai onko? "Kypsyydellä" toki on (kunnasta tai opettajasta tai mentorista, tai näiden poliittisesta rakenteesta) riippumaton määritelmä. Vai onko sittenkään?

Ilmoita asiattomasta kommentista

Pisa-kritiikki hyödyllistä

26.2.2009 klo 21:00

Pisa-tutkimuksen kritiikki on hyväksi ja aiheellista. On mukava tuudittautua uskoon suomalaisten koululaisten ylivertaisuudesta. Näin ei kuitenkaan pidä tehdä. Pisa-testien heikoista kohdista on tehty myös suomalaista tutkimusta, joskaan ne eivät liity testien poliittisiin kysymyksiin vaan testin yleistettävyyteen yli kansallisten rajojen. Kielten erityispiirteet muovaavat äidinkielen testeistä väkisinkin eritasoisia.

Pisa-tutkimukset antavat hyvän pohjan opetuksen kehittämiselle maailmanlaajuisesti. Suomessa tulokset kuitenkin aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaarana on, että jämähdämme luuloomme ylivertaisuudestamme ja unohdamme kehittää koulua eteenpäin.

Olen kuitenkin eri mieltä amerikkalaistutkijoiden kanssa siitä, että "vastaajalla on oltava kysymyksistä syvällistä tietoa voidakseen ottaa kantaa puolesta tai vastaan", ja sanoisin ettei aikuistenkaan kohdalla aina näin ole. Asennekasvatus on tärkeä osa koulua ja oppilaiden tulisi erityisesti oppia taito perustella väittämänsä ja osata ajatella asioita omaa koulupiiriään laajemmin.

Ilmoita asiattomasta kommentista

YLE Uutiset / Ulkomaat