Itäsaksalaiset kustantamot ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana vähentyneet tuntuvasti. Entisessä DDR:ssä toimi lähes 80 kustantamoa, nyt niitä on jäljellä vajaat kymmenkunta. Monet itäsaksalaiset kustantamot ovat Berliinin muurin kaatumisen jälkeen joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin ja kamppailleet lukijakatoa vastaan.
Entisen DDR:n kansalaiset eivät saaneet matkustaa vapaasti, mutta tietoa vieraista maista ja kulttuureista haettiin ahkerasti kirjallisuudesta. Itä-Saksassa luettiin paljon, ja siellä julkaistiin vuosittain melkoinen määrä kirjallisuutta. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten itäsaksalaiset kustantamot julkaisivat lähes viisituhatta teosta vuodessa.
Berliinin muurin kaatumisen jälkeen itäsaksalaisten kustantamoiden tilanne on kuitenkin kehittynyt hälyttävään suuntaan. Suurin osa DDR:n aikaisista kustantamoista teki konkurssin pian Saksojen yhdistyttyä, sillä niiltä puuttui kokemus toimia ja kilpailla markkinataloudessa.
Verkostoa harvensi osaltaan myös se, että länsisaksalaiset kustantamot kokivat ne kilpailijoinaan. Vakavaraiset länsisaksalaiskustantamot raivasivat ne pois markkinoilta rahalla.
Länsimaisuus jyräsi tiensä Saksan kirjakauppojen hyllyille
Monilta DDR:n aikaisilta kustantamoilta puuttuivat myös edellytykset toimia yhdistyneessä Saksassa. Esimerkiksi puoluepropagandaan erikoistuneiden kustantamoiden kysyntä hävisi uudessa, yhdistyneessä Saksassa lähestulkoon täysin.
Moni kustantamo ajautui taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen myös, kun uskollinen lukijakunta katosi. Pian muurin kaatumisen jälkeen kirjakaupat täyttyivät länsisaksalaisten ja ulkomaisten kirjailijoiden teoksista, kun taas itäsaksalainen kirjallisuus hävisi hyllyistä.
Itäsaksalaisten lukutottumusten muuttuminen oli eittämättä luonnollinen reaktio vuosikymmeniä kestäneelle sensuurille kirjallisuudelle. Itäsaksalaisille kustantamoille kehityksellä oli kuitenkin dramaattinen vaikutus. 20 vuotta muurin kaatumisen jälkeen itäsaksalaisesta kustannustoiminnasta on jäänyt jäljelle vain rippeet.