[näytä kuva: Sarkozyn hallitus harkitsee burka-asun kieltämistä Ranskassa. (AP Graphics Bank) ]
Mistä tietää, että vaalit ovat Ranskassa lähellä? Siitä, että presidentti Nicolas Sarkozy alkaa puhua kansallisesta identiteetistä ja siirtolaistaustaisen väestönosan aiheuttamista ongelmista.
Näin tapahtui ennen presidentinvaaleja 2007, ennen tämän kevään eurovaaleja ja nyt, kun lähestytään maaliskuun aluevaaleja. Sarkozyn mukaan ranskalaisilta on vähän pallo hukassa ja siksi kansan identiteetistä on käytävä keskustelua.
- Olemme tulleet pisteeseen, ettemme emme oikein enää tiedä keitä me olimmekaan. Harjoittamamme itseinhon takia olemme sulkeneet ovet tulevaisuudelta. Ei itseinhon ja oman maansa vihan varaan voi mitään rakentaa, Sarkozy perusteli marraskuun alussa.
- Kansallisesta identiteetistä puhuminen ei ole vaarallista, vaarallista on, jos aiheesta ei puhuta.
Identiteettikeskustelun voi osallistua myös netissä
Sarkozy on aloittanut aiheesta virallisen kansalaiskeskustelun. Tämä tarkoittaa, että valtiovallan alaiset sadat prefektuurit eri puolilla maata järjestävät tilaisuuksia, joissa kansallista identiteettiä rakennetaan.
Identiteettikeskustelu kestää helmikuun alkuun. Yhteenveto on määrä tehdä siis juuri aluevaalien kynnyksellä.
Internetissä avatuilla sivuilla kaikki saavat kirjoittaa käsityksensä siitä, kuinka ranskalaisuus pitäisi määritellä. Aiheita on lähes kolmesataa.
Prefekteille annetuissa keskusteluohjeissa kysytään: ”Miksi tunnemme yhteisyyden tunnetta toisten ranskalaisten kanssa, vaikka emme tunne heitä?”
”Määrittävätkö identiteettiämme kulttuuriperintömme, maisemamme, kielemme, maanviljelyksemme vai teollisuutemme?”
”Kuuluuko monikulttuurisuus tasavaltaamme?” .
Ulkomaalaisvastainen sävy häiritsee vasemmistoa
Vasemmisto-opposition mielestä Sarkozyn identiteettikeskustelu on täyttä politiikkaa ja siinä on ulkomaalaisvastainen sävy.
- Sarkozy haluaa instrumentalisoida kansallisen identiteetin käsitteen hurmatakseen äärioikeiston äänestäjät, ja hän toivoo samalla järkyttävänsä vasemmistoa, jolle aihe on vaikea. Kaikki tämä vain pari kuukautta aluevaaleista, sosialistipoliitikko Manuel Valls tulkitsi Le Monde-sanomalehdessä.
Euroopan suurin, arviolta viisimiljoonainen muslimivähemmistö joutuu Ranskassa helposti keskustelun tulilinjalle. Oikeistopoliitikot viittaavat identiteetistä puhuessaan usein integraation ongelmiin, millä tarkoitetaan yleensä muslimiväestöä. Identiteettikeskustelua on ajanut etunenässä Sarkozyn oma luomus, integraatio- ja maahanmuuttoministeriö.
Jo kuukausia hallitus on pallotellut ajatuksella kieltää islamilainen burka-asu lailla.
- Ranska on maa, jossa ei ole tilaa burkalle ja jossa ei ole tilaa naisten alistamiselle, Sarkozy sanoi puheessaan kansallisesta identiteetistä marraskuun alussa.
Huomio pois muista ongelmista
Opposition mielestä Sarkozy yrittää myös kääntää huomion pois epäonnistuneesta talouspolitiikasta ja oikeiston sisäisistä ongelmista. Valtio velkaantuu hurjaa vauhtia eikä työttömien tulevaisuus näytä valoisalta. Oikeistoa riivaavat myös sisäinen riitely ja väärinkäytösjupakat, kuten entisen presidentin Jacques Chiracin joutuminen oikeuteen korruptioepäilyjen takia.
Sarkozyn kansansuosio on laskenut kuin lehmän häntä, eikä vähiten siksi, että hän yritti hiljan ujuttaa 23-vuotiaan poikansa yhteen maan huippuviroista. Jopa hallitusrivit rakoilevat identiteettikeskustelun takia.
- Ranskalla ei ole identiteettiongelmaa. Kyseessä on sataprosenttisesti poliittinen keskustelu, sanoi nuoriso- ja solidaarisuusministeri Martin Hirsch.
Maahanmuuttajat kuuluvat ranskalaisuuteen
Kaksi kolmesta ranskalaisesta kannattaa periaatteessa keskustelua identiteetistä, mutta samalla lähes kolme neljästä pitää keskustelua poliittisena.
Le Parisien-sanomalehden teettämän kyselyn mukaan ranskalaisen identiteetin peruspilareista tärkein on ranskan kieli, seuraavaksi tärkeimpiä ovat Ranskan lippu ja kansallislaulu Marseljeesi. Vahvaa kannatusta saavat myös maallisuus eli uskonnon ja julkisen elämän jyrkkä erottelu sekä julkiset palvelut.
Keskustelun ytimessä olevaan maahanmuuttoon suhtaudutaan kyselyn mukaan monista ongelmista huolimatta yhä myönteisesti. Lähes kolme neljästä pitää ranskalaisuuteen kuuluvana arvona maahanmuuttajien toivottamista tervetulleiksi.
YLE Uutiset / Raine Tiessalo, Pariisi