Kukaan Venäjällä työskentelevä suomalainen toimittaja ei ole voinut olla huomaamatta, millaisen reaktion suomalais-venäläisen perheen pojan huostaanotto on saanut aikaan Venäjällä. Se, että itkevä pikkupoika pyytää apua valtiollisen tv-kanavan uutislähetyksessä parhaaseen katseluaikaan, herättää katsojissa kysymyksen siitä, miten näin voi tapahtua Suomessa.
Suomea pidetään Venäjällä yleisesti turvallisena demokratiana. Huostaanotetun pojan äidin mielipiteet ovat saaneet Venäjällä paljon huomiota ja kymmenet miljoonat tv-katsojat ovat kuulleet, kuinka Suomi huostaanotti pienen pojan siitä syystä, että pojalla on venäläisiä sukujuuria. Huostaanotetulla pojalla on venäläinen äiti ja suomalainen isä. Suomen sosiaaliviranomaisilla puolestaan on vaitiolovelvollisuus, joten huostaanoton syistä on kuultu vain äidin mielipide.
Venäläisissä tiedotusvälineissä on ihmetelty, voivatko Suomen sosiaaliviranomaiset huostaanottaa pienen lapsen, jos tämä kertoo vanhempiensa läpsäytelleen häntä. Venäjällä lasten vähäistä ruumiillista kuristusta ei paheksuta vaan sitä pidetään hyväksyttävänä kasvatuskeinona, jos sanat eivät tehoa. Monet myös kummeksuvat, miksi suomalaiset sosiaaliviranomaiset luottavat niin paljon pienen lapsen omaan kertomukseen. Täällä kun epäillään, että poika on suutuspäissään liioitellut tapahtumien kulkua.
Edellinen kiista hyvin muistissa
Olen yrittänyt kertoa venäläisille, että emme todennäköisesti tiedä koko totuutta siitä, miksi sosiaaliviranomaiset ottivat pojan huostaansa. Heillä on vaitiolovelvollisuus, joten syitä voi olla muitakin kuin nyt tiedossa olevat.
Myös kieli- ja kulttuurierot ovat omiaan vaikeuttamaan kiistan selvittelyä. Venäjällä on väitetty, ettei pikkupoika ole saanut puhua äitinsä kanssa venäjää. Ymmärrän tilanteen, jos näin on. Myös minulle on sanottu venäläisessä päiväkodissa, etten saa puhua lasteni kanssa suomea. Lastenkasvattajat kun toivovat lasten oppivan paikallisen kielen, jotta heidän sopeutumisensa vallitseviin oloihin olisi helpompaa.
Venäläiset tiedotusvälineet ovat kertoneet suomalais-venäläisen pojan nimen ja näyttäneet hänen kasvonsa. Täällä julkisuuden uskotaan suojelevan lasta, toisin kuin Suomessa. Myös perheen suomalaisen isän on sanottu olevan valmis pakenemaan Venäjälle, jos kiistan selvittely ei edisty Suomessa.
Venäjällä muistetaan vielä hyvin edellinen lapsikiista, jolloin suomalainen diplomaatti salakuljetti suomalais-venäläisen pojan Pietarista Suomeen. Tapauksien takia Venäjällä on kyseenalaistettu Suomen maine demokratiana ja jopa koettu, että Suomi yrittää sortaa Suomessa asuvien venäläissyntyisten oikeuksia. Täällä ei ymmärretä sitä, että vaikeudet ovat osaltaan myös osoitus siitä, kuinka tiivistä Suomen ja Venäjän välinen kanssakäyminen on. Seka-avioliittoja on paljon ja tulevaisuudessa kenties vielä enemmän. Tämän takia tarvitaan yhteiset pelisäännöt siitä, kuinka huoltajuuskiistoissa toimitaan.
YLE Uutiset / Liisa Lehmus, Moskova