Ulkomaat |

Terrorismiepäilyt kohdistuvat taas Pohjois-Kaukasiaan

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB epäili tuoreeltaan Moskovan maanantaisista pommi-iskuista pohjoiskaukasialaisia kapinallisia. Työttömyys, köyhyys ja korruptio ovat tehneet Venäjän Pohjois-Kaukasian tasavalloista oivan värväyspaikan ääri-islamistisille kapinallisjärjestöille.

Heti Moskovan pommi-iskujen jälkeen turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov osoitti syyttävällä sormella kohti Pohjois-Kaukasian kapinallisia.

Julkisuudessa epäilyt kohdistuivat nopeasti kapinallisjohtaja Doku Umaroviin, joka johtaa Kaukasuksen emiraatiksi kutsuttua järjestöä. Umarovin johtamien kapinallisten tavoitteena on perustaa islamilaista lakia noudattava valtio Venäjän muslimienemmistöisille alueille.

Helmikuussa Umarov uhkasi viedä taistelun Venäjän kaupunkeihin. Doku Umarov on ilmoittanut olleensa viime vuonna Pietari-Moskova-junaa vastaan tehdyn pommi-iskun takana. Nevski Ekspress -junaa vastaan tehty isku aiheutti 26 kuolonuhria viime marraskuussa.

Pohjois-Kaukasian väkivalta näyttäisi siis jälleen levinneen Venäjän pääkaupunkiin asti. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi muistuttaa silti, että Moskovan terrori-iskujen kaltaiset veriteot eivät yksistään välttämättä kerro Pohjois-Kaukasian kokonaistilanteen olevan huonontumassa.

- Ehkä yhden tapahtuman perusteella ei voida vetää vielä sellaista johtopäätöstä. Pikemminkin kehitys on ollut jonkin verran rauhoittumaan päin aivan tähän viime iskuun saakka, Palonkorpi sanoo.

Tshetshenia hiljentynyt

Tshetsheniassa Kremlin tukema kovaotteinen presidentti Ramzan Kadyrov on onnistunut pitkälti rauhoittamaan tilanteen. Viime vuoden huhtikuussa Venäjän presidentti Dmitri Medvedev julisti päättyneeksi terrorisminvastaisen operaation, joka oli ollut tasavallassa voimassa aina toisen Tshetshenian sodan alusta vuodesta 1999 alkaen.

- Voi jossain määrin katsoa, että alue on rauhoittunut nimenomaan autoritaarisen ja kovaotteisen presidentti Kadyrovin toimien takia. Sitten väkivalta on levinnyt naapurialueille ja ehkä myös jossain määrin Venäjällekin, Palonkorpi sanoo.

Tshetshenian naapurissa Ingushian ja Dagestanin tasavalloissa käydään viikoittain turvallisuusviranomaisten ja kapinallisten yhteenottoja.

- Ei voi sanoa, että Kaukasia on kokonaan rauhoittunut, mutta trendi on ollut ehkä hiukan parempaan päin. Aina silloin tällöin tulee eri syistä johtuvia piikkejä: joko kapinalliset osoittavat omaa voimaansa tekemällä iskuja Pohjois-Kaukasiassa ja laajemminkin Venäjällä, tai Venäjän viranomaiset onnistuvat saamaan kapinallisia kiinni tai surmaamaan heitä, Palonkorpi kuvailee.

Äskettäin miliisit tappoivat Doku Umarovin läheisen liittolaisen Anzor Astemirovin Naltshikin kaupungissa Pohjois-Kaukasiassa.

Islamistit kapinoinnin johdossa

Venäjä onnistui tukahduttamaan Tshetshenian itsenäisyyspyrkimykset, mutta tilalle on noussut aiempaa jyrkempiä kapinallisia, joiden tavoitteena on perustaa ankaraa islamin tulkintaa noudattava valtio Pohjois-Kaukasiaan ja muuallekin Venäjän muslimienemmistöisille alueille.

Kun itsenäisyyttä tavoitelleen Tshetshenian presidentti Aslan Mashadov kuoli, Pohjois-Kaukasian kapinallisliikehdintä päätyi islamistien käsiin.

- Kapinallisten kansainväliset yhteydet ovat suuntautuneet eri suuntaan. Mashdovin aikana tshetsheenikapinalliset vielä olivat tavallaan aivan salonkikelpoisia kuten Mashadovin lähettiläs Zakajev, joka pystyi matkustamaan useissa Euroopan pääkaupungeissa puhumassa ja keräämässä varoja, Mikko Palonkorpi kertoo.

- Sen jälkeen kun Mashadov tapettiin, kahtiajako on jyrkentynyt. Henkilöt, jotka ajavat vain Tshetshenian itsenäisyyttä, ovat jääneet alakynteen, ja islamistit ovat saaneet vallan. Heidän yhteytensä kansainvälisiin jihadistisiin liikkeisiin ovat kasvaneet, Palonkorpi sanoo. Siitä on kertoo myös Irakissa ja Afganistanissa käytettyjen toimintatapojen yleistyminen.

Toisaalta kapinallisten ajama jyrkkä islamin tulkinta ei ole tyypillinen Pohjois-Kaukasialle, eikä sen suosio väestön keskuudessa ole välttämättä kovin suurta.

Turhautuneisuus korruptoituneeseen hallintoon, turvallisuusviranomaisten koviin otteisiin ja köyhyyteen ovat kuitenkin luoneet ääri-islamisteille värväysmahdollisuuksia.

- Kun on epätoivoisia ihmisiä, joilta on surmattu omaisia tai joiden taloudellinen tilanne on riittävän huono, heitä saadaan rekrytoitua tällaisiin organisaatioihin mukaan, Palonkorpi sanoo.

Työttömiä ja turhautuneita nuoria miehiä riittää

Venäjä onnistui rauhoittamaan Pohjois-Kaukasian tilannetta lyhytaikaisesti, kun sen joukot tappoivat itsenäisyyttä tavoitelleen Tshetshenian presidentin Aslan Mashadovin ja pahamaineisen sotapäällikön Shamil Basajevin, mutta alueen ongelmien ratkaisuun pelkät voimatoimet eivät riitä.

Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi muistuttaa, että Venäjän korkeimmat työttömyysprosentit löytyvät Pohjois-Kaukasiasta. Varsinkin nuorisotyöttömyys on suurta.

- Toisaalta myös väestönkasvu on voimakasta, mikä tarkoittaa sitä, että on paljon nuoria miehiä, joilla ei ole töitä ja joiden kuitenkin pitäisi perustaa perhe ja elättää perheensä, Palonkorpi sanoo.

Korruptio on sitkeässä

Samaan aikaan Pohjois-Kaukasiaa riivaa sitkeä korruptio. Beslanin vuoden 2004 koulukaappauksen jälkeen silloinen presidentti Vladimir Putin ajoi läpi lain, joka lopetti alueiden kuvernöörien ja tasavaltojen presidenttien valinnan vaaleilla ja siirsi nimitysvastuun presidentille.

Mikko Palonkorven mukaan vaaleista luopuminen ruokki korruptiota.

- Se on johtanut siihen, että näiden tasavaltojen presidenttien ympärille on kehittynyt hyvin suurta korruptiota. Keskushallinnolta tulevat avustusrahat ovat sitten osittain päätyneet eliitin taskuihin eivätkä ole niin tehokkaasti hyödyntäneet alueiden jälleenrakennusta ja kehittämistä kuin on ehkä suunniteltu ja tarkoitettu, Palonkorpi sanoo.

- Näin on varsinkin Tshetsheniassa, jossa presidentti Ramzan Kadyrov toimii ikään kuin valtiona valtiossa ja luo sinne aivan omaa todellisuuttaan muun muassa rakentamalla Euroopan suurimman moskeijan.

Kadyrov toimii omavaltaisesti

Kreml ei välttämättä enää pysty kovin hyvin kontrolloimaan Tshetshenian johtajaksi nostamaansa Kadyrovia.

- Todennäköisesti myös Venäjän johdossa tiedostetaan, että osa Kadyrovin toimista ei ole sen politiikan mukaista, johon Venäjä pyrkii tällä alueella, Mikko Palonkorpi sanoo.

Vaikka Kreml haluaisikin vaihtaa omavaltaisista otteistaan tunnetun Kadyrovin, se ei välttämättä enää ole kovin helppoa. Kadyrov on tarkkaan varmistanut, ettei hänellä ole kilpailevia toimijoita tasavallassaan. Esimerkiksi aiemmin vaikutusvaltainen Jamadajevin klaani on ajettu ahtaalle, ja klaanin johtohenkilöitä on murhattu niin Moskovassa kuin Dubaissakin.

- Toisaalta ehkä jossain määrin tshetsheenitkin ovat tyytyväisiä siihen, että jonkinnäköistä vakautta, vaikkakin kovaotteista, on saatu aikaan, Palonkorpi muistuttaa Kadyrovin hallinnon toisesta puolesta.

Keskusvalta yrittää vahvistaa otettaan

Dagestanin ja Ingushian viimeaikaisten väkivaltaisuuksien takia Kreml on yrittänyt saada paremman otteen Pohjois-Kaukasian talouden kehittämisestä ja perustanut aivan uuden Pohjois-Kaukasian liittopiirin, jonka johtoon presidentin täysivaltaiseksi edustajaksi nimettiin kokenut hallintomies Aleksandr Hloponinin.

- Ensisijaisesti tämä on nähtävissä juuri pyrkimyksenä tehokkaammin koordinoida ja valvoa rahojen käyttöä ja muutenkin näiden alueiden hallintoa, ettei sinne sitten syntyisi useita tällaisia tavallaan Venäjän keskusvallan otteesta hyvin löyhästi riippuvaisia alueita, tutkija Mikko Palonkorpi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä