Yhä useampi suomalainen ottaa yksityisen sairauskuluvakuutuksen vielä syntymättömälle lapselleen. Aikuisiällä haettujen sairauskuluvakuutusten ehdot ovat tiukentuneet jatkuvasti, mutta niiden suosio kasvaa. Määrän lisääntyminen kertoo suomalaisten heikosta luottamuksesta julkiseen terveydenhuoltoon.

Lääkärikäynnit julkisella puolella ovat vähentyneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana lähes kahdella miljoonalla, samaan aikaan kun yksityisellä lääkärillä käynnit ovat lisääntyneet lähes kolmella miljoonalla.

Suomalaiset maksavat terveydenhuollosta mieluummin rahalla kuin ajallaan. Annika Liikanen on yksi monista vanhemmista, jotka ovat ottaneet yksityisen sairausvakuutuksen lapselleen jo ennen syntymää.

- Jos pitää vaikka putkittaa korvat, niin julkisella puolella sinne voi olla kolmen kuukauden jonot, sillä välillä ehtii olla aika monta korvatulehdusta. Se on helppoa jos sairastuu vaikka yöllä, voit netistä varata yksityiselle ajan. Ei tarvi lähtee jonottamaan julkiselle puolelle, Liikanen sanoo.

Aikuisiällä sairaudet syynätään

Rajusti yleistynyt sairausvakuutus on tullut yhä vaikeammaksi saada sen osoittauduttua vakuutusyhtiöille kannattamattomaksi. Aikuisiällä sairausvakuutuksen saadakseen täytyy selvittää sairaushistoriansa vakuutusyhtiölle hyvin yksityiskohtaisesti.

- Vakuutusta ei joko myönnetä, tai sitten siihen tulee yksilöllisiä rajoituksia. Sitten kun vahinko sattuu, ei myönnetä korvausta, eikä palauteta vakuutusmaksujakaan, sanoo jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:stä.

Tähän on pettynyt myös Annika Liikanen, joka hankki lapsen sairausvakuutuksen yhteydessä samanlaisen itselleen.

- Kun lähetti korvaushakemuksen, saattoi mennä monta monta viikkoa, ettei kuulunut mitään. Sitten saattoi tulla vastaus, että oot vuonna 1991 sairastanut tällaisen ja tällaisen flunssan, ja et ole laittanut rastia ruutuun, kun oot hakenut vakuutusta, eli ei voida myöntää, Liikanen sanoo.

Kela-korvaus kattaa vain viidenneksen

Jos hoitoa haetaan yksityislääkäriltä ilman omaa vakuutusta, julkisen sairausvakuutuksen tulisi lain mukaan korvata 60 prosenttia hoidon hinnasta. Taksat ovat kuitenkin jääneet reilusti jälkeen ja nykyään Kela-korvaus kattaa vain noin viidenneksen kuluista.

Hallitus on kaavaillut Kela-korvausten leikkaamista edelleen, jotta terveydenhuoltopalvelujen yksityistämiskehitys hidastuisi.

- Me ollaan ainoa maa, jossa on tällainen monikanavajärjestelmä ja tätä on muun muassa OECD kritisoinut, sanoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Lääkäriliitossa ollaan puolestaan sitä mieltä, että Kela-korvauksia pitäisi päin vastoin nostaa ja jos valtio leikkaa niitä edelleen, se kuormittaa jo ennestään tiukoilla olevaa julkista terveydenhuoltoa kohtuuttomasti.

- Tässä alkaa olla jo vähän tällanen perustuslaillinen kysymys, että on tehty sopimus että valtio ja vakuutetut maksavat näitä, ja jos valtio leikkaa omaa osuuttaan ja vakuutetut eivät, niin tässä on vähän jo tällainen sopimusrikkomuksen rajoilla liikkuva asia kyseessä, liiton varatoimitusjohtaja Risto Ihalainen sanoo.