Kotimaa |

Terveyspalveluiden yksityistäminen jakaa puolueita

Yle Uutiset kysyi puoluesihteereiden kantoja terveydenhuollon yksityistämiskehitykseen. Kokoomus on valmis tarvittaessa lisäämään yksityisiä terveyspalveluita, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten mielestä yksityisiä firmoja on jo liikaa markkinoilla.

Grafiikka aiheesta: "Pitäisikö yksityisiä terveyspalveluja lisätä"?
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Kunnissa tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kokeilla uusia terveyspalveluiden tuottamisen malleja, sanoo puoluesihteri Taru Tujunen.

Yle Uutisten kyselyssä kokoomus olisi valmis tapauskohtaisesti lisäämään yksityisten terveyspalveluiden osuutta nykyisestä.

- Julkisen sektorin ongelma on sen riittämättömyys. Palvelut eivät ole kustannustehokkaita ja tuotantokustannuksia on vaikea laskea, sanoo Tujunen.

Vasemmistoliitto: Yksityisiltä yrityksiltä Kela-tuet pois

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Sirpa Puhakka taas katsoo, että yksityistämisessä on menty jo liian pitkälle. Hän pitää hyvänä, että hallitus päätti vähentää yksityislääkärien Kela-tukia ensi vuonna

- Julkisiin palveluihin on kohdistettava julkiset rahat. Toki yksityiset voivat tehdä yksityistä terveysalan bisnestä. Ne ostavat, jotka pystyvät maksamaan ja muille taataan julkiset palvelut.

Perussuomalaisten ja vihreiden puoluesihteerit haluavat, että julkinen sektori kantaa päävastuun terveyspalveluista.

- Painopiste on siirtymässä jo liikaa yksityisten terveyspalveluiden puolelle, koska julkisella puolella jonot ovat pitkiä, toteaa Panu Laturi (vihr.).

- Terveyspalvelut pitää hoitaa julkisen palvelun kautta. Ruuhkahuippujen tasaajana voi käyttää yksityistä, sanoo Ossi Sandvik (ps.).

Kuoriiko yksityinen kerman päältä?

SDP:n, kristillisdemokraattien, RKP:n ja keskustan puoluesihteerit kulkevat kultaisella keskitiellä, missä julkinen ja yksityinen toimivat lomittain.

- Tärkeintä on että hoitoketjut toimivat, että potilaita ei pallotella luukulta toiselle. Mielestämme palvelut voivat toimia niin julkisen kuin yksityisenkin tahon tuottamina, sanoo Johan Johansson (r.)

Vaikka kristillisdemokraattien mielestä yksityiset palvelut tukevat potilaiden valinnanvapautta, tiedostaa puoluesihteeri, ettei kaikilla ole tätä vapautta.

- Yksityiset yritykset saattavat helposti kuoria kerman päältä ja päihde- ja mielenterveyspotilaat jäävät julkisen palveluntuotannon varaan, sanoo Asmo Maanselkä (kd.).

Rääkkylän malli ei ole Suomen malli

Kukaan puoluesihteereistä ei ollut valmis soveltamaan yksityistä monopolia joka kuntaan pohjoiskarjalaisen Rääkkylän kunnan tapaan.

- Rääkkylän tapaus kertoo ennen muuta siitä, miten julkisen terveydenhuollon ongelmat voivat pahimmillaan kärjistyä yksittäisessä kunnassa. Mutta en lähtisi Rääkkylän ratkaisua mitenkään erityisesti markkinoimaan muille kunnille, toteaa puoluesihteeri Timo Laaninen (kesk.).

- Miten Rääkkylä pystyy pitkällä tähtäimellä valvomaan palveluiden laatua ja hintaa, kysyy puoluesihteeri Panu Laturi (vihr.).

- Yksityinen monopoli ei ole julkista monopolia parempi. Hyvää Rääkkylässä on se, että on huomioitu sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Sillä tavalla kuntalaista ei pompotella, sanoo Tujunen.

Palveluntuottajia monikansallisista suuryrityksistä pieniin järjestöihin

Yksityiset tuottavat terveyskeskuspalveluista jo yli 30 prosenttia. Hammashuollossa puolestaan yksityiset hoitavat jo suuremman siivun kuin julkinen palvelu.

Terveyspalvelu-gallup -grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Osa isommista terveysyrityksistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen.

Miltei kaikki puoluesihteerit haluavat terveyspalveluita tuottavien yritysten maksavan veronsa Suomeen.

- Asenteeni on kriittinen, jos kysymys on kansainvälisestä pörssifirmasta. Mutta sitten alalla on kolmannen sektorin toimijoita, säätiöitä, yhdistyksiä, erilaisia järjestöjä ja pieniä kotimaisia hoiva-alan yrityksiä, sanoo Timo Laaninen (kesk.)

- Laajamittaisesti käytettynä yksityisissä palveluissa on enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia. Suurin riski on ehdottomasti se, että voitot eivät jää Suomeen pyörittämään meidän talouttamme, sanoo puoluesihteeri Reijo Paananen (sd.).

Taru Tujunen (kok.) ei pidä yrityksen ulkomaalaista omistusta lähtökohtaisesti huonona asiana. Hänen mukaansa kotimaisten yritysten ja järjestöjen suosiminen on kuntien omissa käsissä.

- Ongelmana on se kuntien taitamattomuus laatia tarjouspyyntöjä niin, että kotimaista suosittaisiin. Ei halvimman hinnan pidä olla ainoa kriteeri, niin kuin ei yrityksen omistuspohjankaan.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa 4

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä