25 viime vuoden aikana terveyserot ovat kasvaneet, ja erityisen nopeasti ovat kasvaneet erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa.

Vuonna 2007 ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen odotettavissa olevassa elinajassa oli miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Seitsemän vuotta aikaisemmin ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta.

Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun, kun taas muiden tuloryhmien elinajanodote on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien.

Tuloerojen kasvu näkyy terveyseroina

THL:n mukaan syynä terveyserojen kasvuun on se, että Suomessa harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on ollut ajoittain ristiriidassa terveyserojen kaventamisohjelman tavoitteiden kanssa.

Väestön terveyteen vaikuttavat muun muassa tuloerot, köyhyys ja työttömyys. Niiden lisääntyminen on heikentänyt alimpien sosioekonomisten ryhmien terveyden edellytyksiä tavalla, jota ei pystytä erillisin hankkein korjaamaan, THL sanoo.

THL toteaa, että terveyserojen kaventaminen olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Jos terveysongelmien määrä olisi kaikissa väestöryhmissä sama kuin korkeasti koulutetuilla, säästettäisiin suorissa terveydenhuoltomenoissa sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan 1,5 - 2 miljardia euroa tai 15 prosenttia vuodessa.

Väestöryhmien terveyserojen kaventaminen on ollut Suomen terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena 1970-luvun lopulta lähtien, ja se on muun muassa tavoitteena kahden viime hallituksen ohjelmassa. Samoin se mainitaan myös monien ohjelmien, työryhmien ja hankkeiden tavoitelistalla.

THL:n mukaan terveyserojen saamiseksi vähenemään tarvitaan laajaa ja hallintorajat ylittävää poliittista tahtoa. Uudistettaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että palvelut tulevaisuudessa vähentäisivät eivätkä kärjistäisi sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja, THL sanoo.