"Valitsetko aina kotimaista vai teetkö ostopäätökset hinnan perusteella?" on varsin ennakkoasenteellinen kysymys. Uskooko joku että kotimaisesta tuotteesta ei voisi valmistaa huonoa? Eiköhän tärkeintä ole mistä ruoka on tehty?

Vastaus kysymykseen on siis ei ja ei. Valitsen ruuan joka on tehty kunnon raaka-aineista. Koneellisesti eroitettu kananliha, nahka, rasvakudos ja muut vastaavat "ei lihatuotteet" eivät kuulu ruokavaliooni. Länsimaisella kuluttajalla on onneksi varaa valita.

jossa on se suomen lippu, jonka pitäisi ilmoittaa kotimaisuusasteesta ja niitä tuotteita löytyy onneksi jopa Lidlistä. Kuulemma niistä suomalaiset tuottajatkin saavat enemmän itselleen kuin näiden suomalaisten kauppaketjujen kautta myydyistä tuotteista! Mutta kun Suomi ei tuota kaikkea niin ostan ihan hyvällä omallatunnolla sitten sitä ulkolaista - yleensä eurooppalaista - hedelmää ja vihanneksia varsinkin talvella.

Tätä samaa voisi kysyä kun käy ulkona esim soittoruokalassa syömässä,mitä tuli syötyä.Ei ole joutsenlippua lautasen reunalla ollut ja lautasenkin pohjassa lukee arabia..

En tarkalleen tiedä, mitä syön. Luotan silti aika paljon siihen, mitä kaupassa saan elintarvikkeista selville. Ja kaikkia etikettejä en viitsi edes lukea.

On täysin absurdia opetella tarkasti kaikki mitä suuhunsa laittaa. Maalaisjärkeä varmaankin on fiksuinta käyttää?

Mutta jos otsikon tarkoitus on kysyä, välitänkö ruokani alkuperästä, siihen vastaan myöntävästi. Tosin mittarina toimii tällöin hinta-/laatusuhde. Siinä kotimainen ruoka, ja usein myös lähiruoka, on vahvoila. Tässä 'laatu' tarkoittaa enimmäkseen makua ja tuoreutta.

Jos nyt sais edes tietää, syökö edes lihaa, vai jotain korviketta, kuten soijajauhetta, sydäntä, munuaisia, maksaa, jänteitä, rasvaa, sisäelimiä... Näin esim. suomalaisissa peltipurkkilihapullissa ja lasagnessa yleisesti vain kanaa. Eräs ulkomainen kauppaketju myy maittavia lihasäilykkeitä, joissa on pelkästään lihaa. Eikä hinta ole ylivoimainen este.

jos syö laitos- ja ravintolaruokaa, voi olla sataprosenttisen varma, että esimerkiksi liha ei ole kotimaista, vaan mailmanmarkkinoilla liikkuvia eriä, joista joku haluaa eroon päästä jostakin syystä...ja eiköhän saksalaisetkin taannoin aika kivuttomasti päässeet eroon dioksiiniskandaalin jälkeisistä lihavuorista, jotka heiltä itseltään jäi syömättä. Suomen lihantuotanto on nykyisin kaukana omavaraisuudesta mm. Euroopan alhaisimpien tuottajahintojen takia, joten jonkunhan on tuontilihaa syötävä.

Kyllä tiedän,koska suurin osa on riistaruokaa mitä syön sekä metsästä pomittuja sieniä ja marjoja:)

Olen siinä onnellisessa asemassa että tiedän tarkalleen mitä syön.

Kasvatan itse perunat ja juurekset.

Puutarhassani on omena-, päärynä-, luumu-, kriikuna- ja kirsikkapuita.

Marjapensaita parikymmentä.

Metsästän ja kalastan kaiken lihan ja kalan mitä käytän.

Tontillani on erinomainen maakellari.

Kalastan; kalojeni alkuperän tiedän, perunat ja juurekset lähes naapurista, vihannekset samoin, lihat; riistalihaa pääsääntöisesti tuon Eestistä, savustan ja valmistan itse, meillä lähes kaikki makkarat ja raakaliha ovat Eestistä (hinta/laatu), sienet, marjat itse kerättyjä, niistä tehdään mehut ja hyytelöt yms, ravut itsepyydettyjä, omenia omista puista, valkosipulit ja sipulit omasta maasta,siemensipulit Eestistä (hinta/laatu) villiyrtit keräillään, kananmunat omilta kanoilta,...no maito ja piimä sentään kaupasta. Kananlihaakin, tai oikeastaan kukkonlihaa saadaan omasta pienkanalasta. Eikös ruokatarpeiden paikallistieto liene hanskassa. Leipääkin ja muita leivonnaisia, mm karjalanpiirakat leivotaan kotona.

Kaikki ruoka meillä; kahden hengen talous, valmistetaan alusta loppuun kotona, puolivalmisteisiin emme kajoa.

Tietääkö tuottaja, minkä maalaisella traktorilla ajelee? Entä tilalla käytettävät koneet, rehut ja lannoitteet? Suomessa tehdyt haalarit niskassa? Kaikki suomessa suomalaiseten tekemiä? Kyllä, ostan aina suomalaista kun mahdollista, toivottavasti tekin.