Voisiko ollakin niin, ettei ne jätevedet olekaan mitään kaiken tappavaa supermyrkkyä vaan vaarallisuudessaan pienempää luokkaa kuin vessan jätevedet, joita ei saa laskea vesistöön lainkaan.

Kannattaa ensin selvittää asioiden todellinen tila ja sitten aloittaa ristiretki, jos on edelleen aihetta.

Komppaan täysin nimimerkki "Myrkkyä myrkkyä".

Suurin osa valittajista ja viherpipertäjistä ovat asiaan vihkimättömiä, jotka eivät ota asioista selvää ja mielenilmaisut perustuvat mutu-tietoon.

Tietääkseni meillä on ELY-keskukset jotka valvovat päästöjä.

Jos kaikki info joka tulee kaivoksista olisi paikkaansapitäviä, kuolleita kaloja kelluisi vesistöt pullollaan.

Luonnonsuojelu on muuttunut Koijärven ajoista. Nykyisellään se on laillisuuden valvontaa. YVA-menettely on uusi asia, sekin tuotiin käytäntöön vuosia Koijärven jälkeen: nyt olisi myös kansalaisilla mahdollisuus sanoa oma sanansa luonnon pilaamisessa. Valitettavasti YVA-prosessit menevät sotkijoiden ehdoilla, kuten tuoreessa väitöstutkimuksess todettiin: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos11/strauss.html

Kansainvälinen YVA-menettely on kirjattu suomen asetuskokoelmaan, joten tutkiva journalisti voi tätä penkoessaan törmätä kaivosyhtiöiden virheeseen. Ruotsissa suljettiin äskettäin kaivos virheellisen YVA-menettelyn vuoksi. Suomen olisi aika myös osoittaa, että laillisuusvalvonta pelaa.

Tervetuloa, Järkimies, Kainuuseen Talvivaaran pilaaman vesistön ja luonnon helmaan. Täällä asia on haudanvakava.

Se, että Suomi köyhtyy globaalin finanssikriisin takia, ei totisesti oikeuta työpaikkojen luomiseen ympäristöstä ja alueen asukkaista piittaamatta. Täällä mm. nuorten kesäleirikeskus on tiukan paikan edessä, sillä lapset ovat saaneet iho-oireita ja mädän kananmunan lemu tervehtii paikalle saapuvia. Puhumattakaan myrkyistä, joita dumpataan ympäristöön tälläkin hetkellä.

Täytyy myös muistuttaa, että kaivoksen nimellä itseään kutsuvassa kemianlaitoksessa yksi työntekijä on jo menettänyt henkensä ja yksi on jouduttu elvyttämään rikkimyrkytyksen vuoksi.

Hinta on liian kova, meille kaikille.

Kyllä kaivosteollisuutta voi harjoittaa myös vastuullisesti ja päästörajoja noudattaen,jos vaan on halua.Huonolla suunnittelulla ja ahneudella nämä nykyisetkin ongelmat on aiheutettu.

Kaivostuotteita voi rikastaa myös suljetuissa järjestelmissä. Nyt Talvivaarassa on avonaiset altaat luonnossa ja rikastukseen tarvittavat myrkyt siinä mukana.

Rikkivety lamauttaa hengityksen jo pienissä pitoisuuksissa ja jos haistaa mädäntyneen kananmunan hajun, niin silloin on jo hengenvaarallinen raja olemassa. Rikkivety nimittäin myös turruttaa hajuaistin, niin että henkilö ei enää voi luottaa haisteluunsa ja näin hegenlähtö on lähellä.

- Yhteiskunnan pitää vaatia kaivostoimintaan vain säiliöihin suljettuja rikastusmenetelmiä prosessilaitteiston osalta.

Prosessiteknikolta kysyisin, kuinka moni on mahtanut kuolla rikottuaan oikeasti mädän kananmunan? Tuolloinhan todellakin haju tuntuu, eli "hengenvaarallinen raja on jo olemassa".

Tiesitkö että suurin osa etelän suurasutusalueesta on rapakivigraniitin päällä jossa on ympäristöönsä nähden hyvin paljon uraania. Tästä johtuen etelässä puhutaan Radon-kaasusta ja -suojauksesta taloasioiden yhteydessa. Uraani ei ole supermyrkky vaan luonnontuote ja sitä esiintyy tietyillä alueilla. Samoin raskasmetalleja, siksi näille alueille perustetaankin yleensä kaivoksia koska ne ovat luonnostaan rikastuneita metallien suhteen.

Kannattaa siis perehtyä uraaniin tarkemmin. Uraani hajoaa itsekseen, puoliintumisaika on kohtuullisen pitkä. Hajoamisen välivaiheena syntyy radiumia ja poloniumia, joiden puoliintumisajat ovat huomattavasti lyhyemmät, vain 1000 vuoden luokkaa. Nämä hajoavat sitten radon- kaasun kautta lopulta lyijyksi. Radonin puoliintumisaika on vain muutama päivä.

Jos uraani pysyy kallioperässä, sen hajoamistuotteet jäävät myös kiven sisään ja muuttuvat vuosituhansien mittaan vaarattomiksi. Jos kallioperä rikotaan, esim. kairaamalla siihen reikä (malminetsinnän tai porakaivon vuoksi), hajoamistuotteet pääsevät ilmakehään.

Tilanne vaikeutuu entisestään, jos kallioperää louhitaan ja murskataan. Murskatun kiven pinta-ala on suuri, radon pääsee suoraan hengitysilmaan. uraanikaivosten työntekijöillä on tämän vuoksi 2.5 kertainen keuhkosyöpäriski muuhun väestöön nähden.

Alfalle tiedoksi, että kallioperä on jo luonnostaan täynnä rakoja. Ne syntyvät rapautumisen johdosta ja Suomessa myös siitä, että kallioperä tietyillä alueilla nousee ja se aiheuttaa jännityksiä. Jännitykset purkautuvat aika ajoin aiheuttaen lisää rakoja.

Radon on vielä ilmaa kevyempi kaasu, joten se nousee suhteellisen helposti ylös. Se on myös vaarallinen kaasu, jota nousee jatkuvasti, sillä koko ajan uraania puoliintuu. Sen takia on tehty lakeja ja suosituksia radonia vastaan niillä alueilla, missä sitä on paljon. Siellä on tietysti sitä uraania enemmän kuin lähialueilla. Puoliintuminen ei tapahdu mitenkään kerralla. Puoliintumisaika tarkoittaa sitä, milloin alkuaineesta on puolet muuttunut toiseksi. Osa radonistakin hajoaa nopeammin, osa hitaammin.

Edellisessä viestissä kommentoitiin, että radon olisi ilmaa kevyempi kaasu. Tämä EI pidä paikkaansa, vaan päinvastoin, se nimenomaan on ilmaa raskaampaa. Tuo ominaisuus lisää radonin ongelmallisuutta, sillä se ei nouse yläilmaan, vaan jää maanpinnan tuntumaan ja esimerkiksi kaivoskuiluihin mainareiden hengitettäväksi. Ennen muuntumista takaisin kiinteään olomuotoon se ehtii kulkeutumaan sopivalla tuulella kauaksikin.

Mikolle tiedoksi, että murskeessa näiden "rakojen" tiheys on huomattavasti suurempi kuin rikkomattomassa kalliossa. 50 vuotta sitten lakkautetun Enon Paukkajanvaaran kaivoksen alueella sivukivikasat erittävät edelleen radonia ilmakehään, pitoisuudet ylittävät sekä suomalaiset että eurooppalaiset sisätilan radon-normit. Paukkajanvaara on konkreettinen "laboratorio" uraanikaivoksen jälkihoidon tutkimuksessa: säteilyannosnopeudet 90-kertaiset ympäristöön nähden, radon-päästöt, rikkihappo on turmellut lähiseudun vedet ja radioaktiivista vettä valuu Pieliseen. Mitään ei ole tehtävissä, STUK vain seurailee hylätyn kaivoksen tilaa.

Pitäisi tilata Venäjältä puolueeton jätevesien näytteenottaja ja mielellään näytteet otettaisiin tehdasalueen sisä- ja ulkopuolelta.

Tuloksien mukaan sitten katsotaan mitkä laitokset suljetaan.

Julkisuusarvo olisi taattu.

Mistähän tässä oikeastaan on kysymys? Kaivoksen kuivana pitämiseksi sieltä pitää pumpata pois suuria määriä pohjavettä, joka on periaatteessa kuin kaivovettä, mutta lainsäädäntömielessä jätevettä, koska se on peräsin teollisuuslaitoksesta. Uskon kaivoksella kuitenkin käsiteltävän myös oikeita myrkkyjä, joten YLE voisi ihan ensimmäisenä selvittää ja kertoa meille veden alkuperän ja myrkkypitoisuudet.

Kenenkä kaivossa on syöpävaarallista arseenia 110 mikrogrammaa litra ?

Puhdasta kaivovettä vastaavassa kuivatusvedessä on ollut jopa 200 mikrogrammaa per litra litra uraania (lähde Säteilyturvakeskus).

Kertokaapa Raahen mainarit jätevesialtaan kadmium-pitoisuus?

Kovasti saastunut ja muuhun levitykseen laiton pohjavesi, jos tuollaisia määriä löytyy normaalisti.

Tyhmemmällekin pitäisi olla selvää, että kaivoksella on oma

myrkkyvesi altaassa (ja louhoksessa).

Onko arseeni ilmestynyt kaivoon kaivoksen aikaisin jälkeen vai onko sitä ollut siellä jo aikaisemmin? Arseeni on myrkyllistä mutta paikotellen sitä esiintyy luonnossa hyvinkin suurina pitoisuuksina. Keski-Lapin alueella on paljon alueita jossa monen sukupolven ihmisiä on kuollut samalla tilalla. Ihmiset olivat sairastuneet syöpään kun olivat juoneet arseenipitoista vettä. Luulivat aikoinaan että suku oli ollut kirottu kun niin moni kuolee samasta pirtistä. Eihän noita asioita tuohon aikaan oltu tutkittu.

Mitkä ovat perustelut, joiden perusteella annetaan lupa saastuttaa? Entäpä viranhaltijat, ovatko he todella asiantuntijoina riippumattomia? Onko piilokorruptiota, kysymyksiä on noussut kyllä monesti mieleen esiin tulleiden saaste- ja myrkkypäästöjen määristä. Voiko nykyäänkin toimia niin, että voitot menevät yksityisille, mutta saasteet ja raiskattu maa jäävät veronmaksajien kontolle?

Voisitko tehdä jutun kaivosten positiivisista vaikutuksista? Kuinka paljon on Kittilän kunta piristynyt kaivostoiminnan seurauksena? Mikä on tilanne Sodankylässä, jossa on nykyisin asuntopula ja paluumuutto kasvaa koko ajan? Ulkomaan esimerkki Ruotsin Pajalasta, jossa kunta nousee uuteen kukoistukseen kaivostoiminnan seurauksena? Paljonko Kaivokset työllistävät suoraan ja välillisesti? Paljonko nostavat verokertymää? Paljonko luovat oikeaa ja pysyvää uskoa tulevaisuuteen?

Tietenkään tällaiset jutunaiheet eivät arvoisalle Toimittajalle ja julkisuusvälineille ylipäänsä kelpaa, kosta ne eivät ole negatiivisia, puolueellisia ja kaivosteollisuutta sekä työntekijöitään halveeraavia. Lisäksi ne eivät perustuisi kaivosvastustajien "faktoihin", vaan ihan oikeasti tapahtuvaan toimintaan, jonka vaikutus kasvaa ja koskettaa positiivisesti montaa seutukuntaa sekä perhettä.

Hyvä kommentti. Media myrkyttää ihmisten mielet oman menestyksen toivossa.

Voisikohan kivinikkari jakaa näitä kummallisia asioita? Itse opiskelijana ja useammassa eri kaivoksessa ja malminetsintäyhtiössä työskennelleenä en ole törmännyt mihinkään kummallisuuksiin.

Oma on vikasi, mikäli et ole opiskellut geolainsäädäntöä ja ylipäätään ympäristölainsäädäntöä. Kyseisiä kursseja löytyy oikiksesta ja ympäristötieteistä. Taitaa tuo geolainsäädäntö olla pakollisenakin geologian opinnoissa? Oletko oikeasti siis opiskellut, eikö ymmärryksesi riitä vai etkö vain jaksa? Kyllähän toki yhden(?) opiskeluvuodenkin jälkeen voi olla "ammattilainen", mutta melko turhaa on täällä huudella tuollaisia juttuja ilman mitään todisteita. Missä kaivoksessa olet vieraillut? Kuten sanoin, tilat toimivat ja turvallisuus huomioidaan eli mitä tarkoitat noilla "oudoilla jutuilla"? Minä en ainakaan ole kuullut "outoja juttuja" muitten kuin ammattitaidottomien ja kaivosvastustajien propagandan puitteissa? Antaisitko esimerkin vai huudatko vain metsään?

Olet ihan oikeassa. Puhdas luonto kuuluu kaikille. Mutta on edelleen se eturistiriita että ihminen haluaa hyvinvointia ja sitä ei saavuteta muokkaamatta luontoa. Tärkeintä olisi löytää se tasapaino asioiden välille. Näkisin kannattavana että Suomessa louhitaan malmia koska.meillä on maailman mittakaavassa hyvä kaivoslaki joka velvoittaa kaivosyhtiötä huolellisuuteen. En haluaisi nähdä että kaivosyhtiöt menevät kehitysmaihin sotkemaan koska siellä saa tehdä helpommalla ja halvemmalla ympäristöstä ehkä piittaamatta. Parempi tehdä täällä missä osataan. Puhtautta ja metalleja kaikille.

Pro, taisit juuri todeta jotain oleellista kaivosyhtiöiden etiikasta. Itse toivoisin asian olevan mieluiten niin, että kaivosyhtiöt huolehtisivat ympäristöstä ihan oma-aloitteisesti ja kestävä kehitys olisi yhtiöille kunnia-asia. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, vaan lakia ja ympäristölupia noudatetaan rimaa hipoen ja välillä alittaen.

Olettekos muuten ajatelleet mistä saisitte esimerkiksi possupihvinne ja muut maataloustuotteenne jos maataloudelle asetettaisiin samat päästörajat kuin kaivosteollisuudelle? Aikas moni tehomaatalouden yrittäjä siirtyisi kirjaimellisesti leipäjonoon.

Eipä olisi tätäkään keskustelupalstaa tai välineitä millä kirjoittaa tänne ilman kaivosteollisuutta. Jos Yle haluaisi kommentoida kaivosteollisuutta paperilappusilla kyläkaupan seinällä tai sanomalehdessä niin myös nämä median painovälineet ovat itse "paholaisesta" peräisin.

Suurin osa kaivoksista nurisijoista tuskin vastustaa kaivoksia tai kieltää niiden tärkeyden (tai jos tekevät ovat todella käpyjä). Todennäköisesti monia, myös allekirjoittanutta, nakertaa lähinä kaivosten huolimaton ympäristöhuolto. Alaa opiskelevana on todettava että väliinpitämättömyys ympäristöä kohtaan yritysten osalta on valitettavaa, sillä toimintaa voitaisiin harjoittaa kannattavasti myös ympäristönäkökohdat oikeasti huomioiden.