Maalämpö tulee vauhdilla myös suuriin rakennuksiin

Maalämpö energiavaihtoehtona teki Suomessakin tuloaan jo 1970-luvun lopulla. Maaperästä lämpöpumpulla talteen saatu lämpöenergia käytetään rakennusten lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen. Sillä voidaan lämmittää myös tarvittava käyttövesi. Kyseessä on maahan varastoitunut auringon lämpöenergia.

Suomessa ongelmaksi muodostuivat aikoinaan nopeasti alalle pesiytyneet hämärämiehet, joilla ei ollut tietoa eikä taitoa LVI-asioista.Tehtiin ja valmistettiin sutta ja sekundaa. Kuluttajien luottamus meni. Samaan aikaan kaksi valtionyhtiötä Neste ja IVO alkoivat myös kilpailla öljyllä ja sähköllä kuluttajien energiasieluista. Maalämpölaitteet hiipuivat käytännössä pois massamarkkinoilta.

Ruotsi johtava maa

Sensijaan Ruotsissa valtio aloitti maalämmön systemaattisen kehitys- ja tutkimustoiminnan heti energiakriisin jälkeen.Toiminta kantaa viimeistään nyt hedelmää, sillä Ruotsi on kohonnut alan huipulle, ollen monien mielestä jopa selvä ykkönen.

Ruotsissa myös alan teollisuus kehittyi, ja vuodessa valmistuu markkinoille jo lähes 100 000 lämpöpumppua, Suomessa niitä tehdään vielä vain muutamia tuhansia. Maalämpömarkkinat ovat maailmalla vahvasti ruotsalaisten käsissä.

Suomessa on edetty hitaasti, mutta nyt on tapahtunut nopea muutos. Maalämmön ovat löytäneet myös suuret pelaajat kauppa ja teollisuus. -Yhteydenottojen määrä on tänä vuonna lisääntynyt selvästi. Rakentajat miettivät maalämpöä jopa kokonaisten kerrostaloalueiden energiamuodoksi, sanoo johtaja Tuure Stenberg Gebwell Oy:stä, joka urakoi maaläpöhankkeita eri puolilla maata.

SOK:n hybridilaitos

Sipooseen vuonna 2012 valmistuvan SOK:n logistiikkakeskuksen kokonaisinvestointi on noin 150 miljoonaa euroa. Rakennus on kooltaan 75 000 bruttoneliömetriä ja tilavuudeltaan yli miljoona bruttokuutiometriä. Sen koko vastaa kymmentä eduskuntataloa tai yli 2 300 omakotitaloa.

Jättirakennuksen vaatimasta lämpöenergiasta noin puolet tuotetaan geoenergialla ja vajaat puolet pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Hybridilaitoksen geoenergiakenttä koostuu 150 kaivosta, joiden kunkin syvyys on 300 metriä. Tätä energiapankkia hyödynnetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen.

Kuntatalo haluaa jäähdyttää

Kuntaliiton kuntatalo Helsingin Kalliossa on sekin melkoinen pytinki. Tilavuutta on 117 000 m3 ja pinta-alaa 27 000 m2. Päätös maalämpöön siirtymisestä on määrä tehdä joulukuun alussa.

-Talo jää kaupungin kaukolämpöverkkoon, ja sieltä saatavalla energialla korvataan kovimmat pakkashuiput. Lämmityksen kanssa melkein yhtä tärkeää on kuitenkin tilojen jäähdytys lämpiminä vuoden aikoina. Nyt se on hoidettu sähköllä ja tästäkin haetaan säästöjä, sanoo hallintojohtaja Jyrki Laurinmäki Kuntaliitosta.

Syvyyttä pari sataa metriä

Nyrkkisääntönä pidetään, että kooltaan 120 m2:n omakotitalo talo tarvitsee 120 metrin porausreiän. Vastaavasti suuriin rakennuskohteisiin porataan kymmeniä 200 - 300 metrin syvyisiä reikiä. Kuntaliiton toimistotalon lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen tarvitaan 200 metrin syvyisiä reikiä 30 kappaletta.

Gebwellin Tuure Stenbergin mukaan Kuntaliiton kokoluokkaa oleva projekti lasketaan nykyisin ns. keskisuuriin työmaihin. Muutos on ollut nopea ja kohteet kasvaneet.

Maalämpöä on tehty niin kouluihin, huoltoasemille kuin marketteihinkin. Mutta jos oli alalla -70-luvulla hämärämiehiä, ei niistä ole päästy eroon vieläkään:

-Toiveenamme olisi, että kaikki Suomeen tehtävät energiakaivot rekisteröitäisiin, ja saataisiin näin verotuksen piiriin, alv:n alaisuuteen. Koko liiketoiminta-alue olisi silloin helpommin valvottavissa. Alalla on nyt selvä harmaan liiketoiminnan alue, tietää Stenberg.