Turku |

Tienvarsikaunotar ja pientareiden pahis tuhoaa muut salakavalasti

Ympäristöviranomaiset ovat huolissaan lupiinin leviämisestä Lounais-Suomessa. Vieraslajiksi luokiteltu lupiini alkaa jo valloittaa hylättyjä peltoja ja ketoja.

Lupiineja
Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Vieraslajien torjunta on nyt asukkaiden ja paikallisyhdistysten vastuulla, sillä Ely-keskusten vieraslajihankkeet ovat päättyneet Lounais-Suomessa rahanpuutteeseen.

Ylitarkastaja Leena Lehtomaa Ely-keskuksesta toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kaunis lupiini on todellinen uhka luonnon monimuotoisuudelle.

- Lupiini on ollut ongelma jo vuosikymmeniä tienvarsilla. Koko ajan se levittäytyy tienvarsilta ja olisi paikallaan havahtua asiaan, sillä nyt esimerkiksi käyttämättömät pellot alkavat täyttyä lupiineista. Jos lupiini pääsee levittäytymään lehtoihin, niin se onkin sitten hankala paikka, koska lehdot ovat niitä monimuotoisimpia ympäristöjä Suomessa, Lehtomaa sanoo.

Lehdoissa maaperä on otollinen lupiinille.

- Kun lupiini valtaa kasvupaikan, niin se muuttaa maaperän. Se kerää typpeä ilmasta ja sitä kautta maaperä rehevöityy. Ketokasvit eivät siinä rinnalla enää pärjääkään, Lehtomaa sanoo.

Kitkemispuuhiin ryhdyttävä ajoissa

Lehtomaa sanoo, ettei lupiinin hävittäminen ole ihan helppoa.

- Jos lupiineja on vähän, niin silloin kannattaa kokeilla kasvin kaivamista maasta juurineen, vaikka usein sinne niitä juurenpätkiä kyllä jää.

Tärkeintä Lehtomaan mukaan on kuitenkin se, että estää lupiinin siementen leviämisen.

Pessimistisimmät kyllä sanovat, että tämä taistelu on hävitty, mutta minusta rajoittamista kannattaa ehdottomasti jatkaa.

- Leena Lehtomaa

- Siemenistä leviäminen on lupiinien pääleviämistapa. Jos siis haluaa eroon lupiinista, niin kukintavaiheessa pitää leikata tai niittää kaikki lupiinikasvustot.

Lehtomaa sallii kauniin kukinnon ihailemisen jonkin aikaa, mutta muistuttaa olemaan tarkkana ajoituksen kanssa.

- Pääasia on se, ettei kasvi pääse kypsyttämään siemeniään. Jos lupiineja alkaa niittää siementen ollessa kypsiä, niin siinä kyllä siemenet poksahtelevat sitten!

Lupiini häviää harvoin kasvupaikalta kerralla.

- Jos vaan jaksaa tehdä mekaanista poistoa, niin kyllä kasvu siitä taantuu, Lehtomaa vakuuttaa.

Pahin kaikista?

Lupiini tuotiin alunperin Pohjois-Amerikasta Suomeen koriste- ja rehukasviksi 1800-luvulla. Lehtomaa ei osaa sanoa, onko lupiini vieraslajeista se kaikkein pahin.

- Se on todella tehokas muiden lajien syrjäyttäjä varsinkin aurinkoisilla tienvarsilla, joista monet perinnebiotooppien lajit ovat löytäneet turvapaikan. Toisaalta siitä ei ole vaaraa ihmisille, kuten esimerkiksi jättiputkesta on. Jättipalsamikin on yksivuotinen, joten siitä hyvällä onnella pääsee eroon kerran kitkemällä, vertailee Lehtomaa vieraslajeja.  

Lupiinejja tienvarressa
Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle
Lehtomaa uskoo, että leviämiseen voidaan vielä vaikuttaa.

- Pessimistisimmät kyllä sanovat, että tämä taistelu on hävitty, mutta minusta rajoittamista kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Hänen mukaansa vastuu kamppailusta vieraslajeja vastaan pitää jakaa laajalle - varsinkin kun rahat ovat Ely-keskukselta loppu. Hän kutsuu vieraslajien torjuntaan yhdistyksiä tai muita porukoita.

- Korvauksia ei siitä työstä saa, mutta ohjeita saa. Uskon, että homma lisää monissa paikoissa yhteisöllisyyttä ja monen alueen viihtyisyyttä.

Tuoreimmat aiheesta: Turku

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä