Tienvarsiniitoissa häviää harvinaisia ketokasveja
Tienvarsilla kasvaa harvinaisia ja uhanalaisia ketokasveja, joiden perinteiset kasvuniityt ovat kadonneet maaseudulta. Tienvarsiniitoissa kasveja hävitetään, koska kasveista ei tiedetä.
Teiden varsista on tullut yhä tärkeämpi harvinaisten ketokasvien kasvupaikka. Syynä on ketokasveille otollisten perinteisten niittyjen häviäminen maaseudulta.
Tänä kesänä Pohjois-Savossa on kartoitettu tienvarsien harvinaisia kasveja kattavammin kuin koskaan aiemmin. Kartoituksen tuloksena on löydetty muun muassa neljä uhanalaisen hirvenkellon esiintymää Lapinlahdelta ja Iisalmesta.
Koko maassa harvinainen hirvenkello on noin metrin korkuinen kasvi, jolla on vaaleansiniset kukat. Teiden varsilta on löytynyt myös ketoneilikoita ja keltamaitteita.
Tarkoituksena on, että uhanalaisten kasvien löytöpaikkaa ei niitetä, ennen kuin kasvit ovat ehtineet siementää.
- Esimerkiksi näitä hirvenkelloja ei saisi missään nimessä niittää ennen kuin elokuun lopussa tai syyskuun alussa, kartoitusta tehnyt Lotta Luhtaniemi Pohjois-Savon ely-keskuksesta kertoo.
Luhtiniemen mukaan on selvää, että tienvarsien niittäjät hävittävät harvinaisia kasveja tietämättään. Ely-keskus on selvittänyt tienvarsien harvinaisuuksia aiemminkin, mutta tämänvuotisen kaltaista kartoitusta ei ole tehty ennen.
Kartoitus jatkuu vielä tämän viikon, minkä jälkeen Luhtaniemi laatii hoitosuunnitelmat teiden varsille. Hirvenkellojen kasvupaikalle tullee ensi vuonna pysyvät kieltomerkit niittäjien opastamiseksi.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Turvesoilla riittää kirittävää tänä kesänä
Turpeennoston olosuhteet ovat olleet kehnot jo parina kesänä. Tänä vuonna koneet pääsivät soille selvästi normaalia myöhemmin.
Jättitornado mahdollinen Suomessakin
Yhdysvaltain Oklahomassa kymmeniä ihmisiä surmanneen tornadon kaltainen tornado on mahdollinen myös Suomessa. Suomessa koettiin jättimäisen tornadon tuhot vuonna 1932.
Kova talvi koitui karppien kohtaloksi
Kokkolan karppilampi on tänä keväänä tyhjä. Kalat kuolivat happikatoon poikkeuksellisen kovana talvena. Tilannetta pahensi vielä suojaavan lumipeitteen puute, sillä lammen jäätä käytettiin luisteluun. Rannoilta on kerätty toukokuussa satakunta kuollutta karppia.
Ekokokin grillissä paistuvat ötökkäpihvit
Rovaniemeläinen Ossi-Matti Laaksamo kasvattaa ravinnokseen proteiinipitoisia jamaikankenttäsirkkoja. Nopeasti kasvavat ja helppohoitoiset sirkat voi jauhaa vaikkapa pihviainekseksi.
Ankkurimerkki tuo tietoa järvitaimenen elämästä
Keiteleen järvitaimenkantaa pyritään ylläpitämään istutusten avulla. Järven luontainen taimenkanta on viime vuosina vähentynyt, mutta syystä ei ole varmaa tietoa. Keskisuomalaisille kalastuksen harrastajille maakuntakalan säilyminen maakuntajärvessä on tärkeää.
Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten
Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.
Raja-aitaa ei haluta haravoida – kuusiaidasta "uusi buumi"
Pihojen reunuksille halutaan nyt helppohoitoisia pensas- ja havuaitoja. Valintakriteereinä ovat lisäksi nopea kasvuisuus sekä tuuheus.
EU:n uimarantaraportti: Kyproksessa ja Italiassa puhtaampaa vettä kuin Suomessa
Kymmenessä EU-maassa uimavesien laatu oli erinomainen. Suomi kuuluu tähän joukkoon, mutta edellä on useita maita.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
