Lex Nokiaksi nimettyä lakia on arvosteltu siitä, että se antaa työnantajille poliisia suuremmat valtuudet seurata työntekijöiden tunnistetietoja. Mutta jos yritykset noudattavat tulevaa lakia, kuka hyvänsä ei voi joutua tunnistetietojen seurannan kohteeksi. Seurantaan joutuvat vain ne, joiden tiedossa on yrityssalaisuuksia.

- Yrityssalaisuudet pitää ensinnäkin luokitella. Työnantajan oikeus tulee koskemaan vain merkittäviä yrityssalaisuuksia. Lisäksi tämä laki edellyttää, että työpaikalla määritellään ne henkilöt, joilla on pääsy minkäkinlaisiin yrityssalaisuuksiin, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio toteaa.

Vaikkei laki uhkaakaan työntekijöiden tietosuojaa laajassa mittakaavassa, Aarnion mukaan se on perusteiltaan ongelmallinen, sillä se kajoaa viestintäsalaisuuteen, joka on jokaisen perusoikeus. Ongelmia Aarnio povaa myös tuomioistuinkäsittelyihin, kun juttuja puidaan oikeudessa. Tuomioistuimissa joudutaan pohtimaan muun muassa sitä mitkä asiat ylipäätään ovat yrityssalaisuuksia ja mitkä asiat puolestaan ovat merkittäviä yrityssalaisuuksia. Yritysten pitää esitetyn lain mukaan tehdä se selväksi myös työntekijöille.

"Tuomioistuimille luvassa ongelmia"

Tietosuojavaltuutettu on huolissaan myös siitä kuvasta, joka julkinen keskustelu on synnyttänyt oikeuksista, jotka työnantajat ovat lain myötä saamassa: työnantajat voivat erehtyä luulemaan, että heillä on oikeus tuosta vain tutkia työnantajien tunnistetietoja. Tämäkin saattaa johtaa ongelmiin oikeudessa.

- Jos tällainen huolimaton tunnistetietojen käsitteleminen päätyy poliisin tai tuomioistuimen tutkittavaksi, tullaanko siellä sitten tuomioistuimen käsittelyssä esittämään väitteitä, että me ei tiedetty, me ei osattu, tai kukaan ei ole määritellyt mikä on riittävän hyvä.

Aarnio toivoo, että tuomioistuin laittaisi tällaisessa tapauksessa etusijalle viestintäsalaisuuden.

- Perusoikeuksiin kajoamisessa täytyy aina olla äärimmäisen tarkka.

Aarnio kiittelee lakiesitystä siitä, että sen on määrä lisätä avoimuutta. Ennen kuin yritys voi ryhtyä tutkimaan tunnistetietoja, työnantajan on kerrottava siitä sekä kohteena olevalle työntekijälle että tietosuojavaltuutetulle. Tietosuojavaltuutettu ei lupaa kuitenkaan myönnä eikä kiellä, sillä tietosuojavaltuutettu ei ole tuomioistuin.

- Kysymys on siitä, että kun me otamme vastaan ilmoituksen, se laukaisee valvontatehtävän. Tietosuojavaltuutetun tehtäviin kuuluisi näillä näkymin esimerkiksi käynti työpaikalla tarkastamassa, että ohjeet yrityssalaisuuksien käsittelyssä ovat kunnossa. Jos puutteita havaitaan, siitä kerrotaan työnantajalle.

- Se sisältää sen viestin, että älkää ryhtykö käsittelemään näitä tietoja. Muuten saatatte syyllistyä viestintäsalaisuuden loukkaukseen, joka on rikoslaissa kriminalisoitu.