Talous

Tietosuojavaltuutettu tutkii pankkien hämminkiä herättäneet kyselylomakkeet

Rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen halutaan puuttua. Siksi tavallisen pankkiasiakkaan on vastattava kenties kummallisilta tuntuviin kysymyksiin. Tietosuojavaltuutetun mukaan on herännyt epäilyjä, että pankit olisivat kysyneet tietoja markkinointitutkimustarkoituksessa. Asiakkaan on erikseen kiellettävä tietojen luovuttaminen markkinointikäyttöön.

Asiakas ja henkilökuntaa pankissa.
Pankeissa kasvokkain asioineille ihmisille kyselyjä on tehty vuosien ajan. Kuva: Juha-Pekka Inkinen / Yle

Useiden pankkien asiakkaille on tullut verkkopankissa vastaan lomake, jossa kysytään henkilökohtaisia kysymyksiä. Pankit kysyvät, koska laissa vaaditaan, että pankin on tunnettava asiakkaansa. Taustalla on pyrkimys puuttua finanssijärjestelmän väärinkäytöksiin. Esillä on ollut muun muassa rahanpesun vähentäminen, mutta myös terrorismin rahoitukseen puuttuminen. Vastaavia kysymyksiä on esitetty pankeissa kasvokkain asioineille asiakkaille vuosien ajan.

Pankilla on oltava asiakkaastaan ajantasaiset tiedot. Sen on tiedettävä henkilötiedot, mutta yhtä lailla muun muassa asiakkaan toiminnasta, joka voi vaikuttaa pankkipalveluihin. Asiasta on säädetty laissa, mutta pankit voivat itse muotoilla kysymykset, joilla ne pyrkivät saamaan selville tarvittavat tiedot. Pankki saa kysyä asioita, jotka ovat tarpeellisia kyseisessä asiakassuhteessa.

Rahoitus- ja vakuutusvalvoja Finanssivalvonta on saanut runsaasti kyselyjä pankkien verkkopankkikyselyistä. Finanssivalvonta suomii pankkeja, etteivät ne ole kertoneet asiakkailleen riittävän selkeästi, mistä on kyse, kun asiakastietoja hankitaan tai niitä päivitetään. Jos asiakas kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin, seurauksena voi olla asiakassuhteen irtisanominen.

– Ellei asiakas suostu vastaamaan kysymyksiin, se voi vaikuttaa perustavanlaatuisiin palveluihin, kuten verkkopankkitunnusten saamiseen. Tästä syntyy soppa, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuvailee.

En allekirjoita, että pankit kiristäisivät. Mutta ohjeisto tai asiakaskohtaaminen voi olla huono.

– Reijo Aarnio

Lain mukaan ihmisellä on oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin. Aarnio kertoo, että asia on vireillä tietosuojavaltuutetun toimistossa: Pankkien lomakkeiden tasoa selvitellään. Asiakkailta ei saa kysyä turhia kysymyksiä. Epäselvyyttä on siitä, mikä sitten on tarpeellista milloinkin.

– En allekirjoita, että pankit kiristäisivät. Mutta ohjeisto tai asiakaskohtaaminen voi olla huono, Aarnio kuvailee verkkopankkikyselyistä syntyneitä ongelmia.

– Jos asiakas joutuu pulaan, eikä hän tiedä miksi, se on ongelma, Aarnio määrittelee.

Hän muistuttaa, että ihmisellä on aina oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot. Reijo Aarnio nosti esille tiedotustilaisuudessa tiistaina, että on herännyt epäilyjä, että kysymyksiä olisi esitetty markkinatutkimustarkoituksessa. Pankilla on oikeus luovuttaa asiakastietoja konsernin sisällä muun muassa markkinointiin, ellei asiakas ole sitä erikseen kieltänyt.

Yhteydet vaikutusvaltaisiin ihmisiin syynissä

Tällä hetkellä pankin on tiedettävä, onko sen asiakkaana ihminen, jolla on merkittävää julkista valtaa ulkomailla tai onko asiakkaan lähipiirissä tällainen ihminen. Finanssivalvonnasta painotetaan, ettei tarkoitus ole kysyä ihmisen poliittista kantaa, vaan yhteyksiä esimerkiksi valtion päämiehiin, korkeissa sotilas- tai tuomioistuinviroissa oleviin ja suurlähettiläisiin. Silmälläpitoa perustellaan korruptio- ja lahjontatapauksilla.

Pankkien lomakkeissa tiedustellun poliittisen aktiivisuuden taustalla on englanninkielinen termi, politically exposed person, jolla tarkoitetaan poliittisesti vaikutusvaltaista ihmistä. Verkkopankkikäyttäjä on saattanut ymmärtää pankin muotoilemista kysymyksistä, että sillä tiedustellaan asiakkaan poliittisesta aktiivisuudesta.

– Tarkoitus ei ole kysyä, mitä puoluetta äänestät, painottaa lakimies Maarit Pihkala Finanssivalvonnasta.

Vuonna 2017 tulee voimaan uutta lainsäädäntöä. Silloin pankkien on kysyttävä asiakkaan yhteyksistä myös kotimaisiin vallanpitäjiin, kuten kansanedustajiin, valtionyhtiöjohtoon ja heidän lähipiiriinsä, esimerkiksi puolisoihin ja lapsiin.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä