Timantit pysyvät piilossa
Suomessa timanttien etsintä on nuorta, eikä rahaa ole käytetty potentiaaliin nähden riittävästi. Alan kiihdyttämiseksi tarvittaisiin toimiva timanttikaivos.
Timanttiesiintymien tutkiminen junnaa Suomessa paikoillaan rahan puutteen vuoksi. Laboratoriopäällikkö Jukka Marmo Geologian tutkimuskeskukselta kertoo, että maailman pörsseistä on vaikea saada rahoitusta Suomen timanttiesiintymien tutkimiseen.
- Maksaa 2-5 miljoonaa euroa tutkia pelkästään sitä, soveltuuko esiintymä kaivospohjaksi. On vaikea löytää sijoittajia, jotka olisivat valmiit kantamaan riskit.
Suomessa on kaiken kaikkiaan käytetty noin 80 miljoonaa euroa timanttien etsintään, kun summa voisi potentiaaliin nähden olla Marmon mukaan jopa 800 miljoonaa euroa. Suurin vaikuttavuus olisi sillä, kun Suomeen saataisiin toimiva timanttikaivos.
- Savossa Kaavin Lahtojoella on Lahtojoen esiintymä. Siellä on menossa kaivospiirimenettely ja esiintymä on jo lähes kaivosasteella. Jos se lähtee todella liikkeelle, se muuttaa Suomen timantinetsintäkuvion ihan kokonaan.
Marmon mukaan kaivoksen käynnistäminen kestänee noin viisi vuotta.
Suomessa paljon potentiaalia
Etelä-Afrikka ja Venäjä ovat maailman suurimmat timanttien tuottajat. Lisäksi timantteja tulee Kanadasta, tuotantoa on hieman myös Intiassa, Kiinassa ja Australiassa.
Jos se lähtee todella liikkeelle, se muuttaa Suomen timantinetsintäkuvion ihan kokonaan.
Suomessa potentiaalinen alue yltää Kiteeltä Sallaan ja lännessä Kalajoelle. Kainuussa Kuhmossa Karelian Diamonds Resources-yhtiö tutkii kolmea timanttiesiintymää. Marmon mukaan Kuhmossa on hyvät geologiset edellytykset timanttien löytymiselle.
-Maaperä on tarpeeksi vanhaa, litosfääri eli kivinen kehä on poikkeuksellisen paksu. Siellä on ikään kuin kylmä köli, joka Kuhmossa ulottuu 150-250 kilometrin syvyyteen. Olosuhteet ovat stabiilit timanttien esiintymiselle.
Timantit ovat iältään yli 2,5 miljardia vuotta vanhoja.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Poliisi kuskaa juoppoja lähes viidellä miljoonalla eurolla vuodessa
Poliisipartioilla kuluu entistä enemmän aikaa yhden tehtävän hoitamiseen, selviää poliisin Radio Suomen Ajantasa-ohjelmalle luovuttamasta tiedoista. Lisäksi erilaisiin kuljetustehtäviin kuluu poliiseilta vuodessa tuhansia vuorokausia työaikaa. Aiheesta lisää Radio Suomen Ajantasassa kello 10.03. Vieraana poliisijohtaja Seppo Kolehmainen.
Vasemmistojohtajien ongelma: suusta kuuluu pelkkää muminaa
Pitkän linjan vasuri Esko-Juhani Tennilä suomii vasemmistojohtajia kovalla kädellä. - Arkikansa on unohdettu - tärkeintä on miten markkinat jaksavat, Tennilä roimii Aamu-tv:n sohvalla. Yhteys duunareihin on menetetty komppaa SDP:n Arja Alho.
Vuokrat jatkavat nousua
Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuokrien vuosinousi oli 3,6 prosenttia.
Köyhä masentuu, masentunut köyhtyy
Köyhyys ja masennus kulkevat usein käsi kädessä, eikä ongelmien erottaminen toisistaan ole helppoa. Yhteiskunnan kelkasta putoaminen hävettää monia, mutta kelle puhua kun sosiaalitoimistossakin vastassa saattaa olla vain tietokone.
Iäkkäät kuskit tarvitsevat apua liikenteessä: ”Ei tämä käy enää niin kuin nuorena”
Ikäihmisillä on tarvetta liikenneneuvontaan ja tietojen päivittämiseen. Kokemäellä järjestettyyn ikäihmisten liikenneiltaan eivät mahtuneet kaikki halukkaat mukaan. Se, että itseä pidetään keskivertoa parempana kuskina, ei katso ikää.
Deeren työntekijät jäivät taas kotiin - henkilöstöpolitiikka riepoo
Metsäkonetehdas John Deeren Joensuun tehtaan työntekijät eivät ole saapuneet perjantaina työpaikalle. Pääluottamusmies kritisoi yhtiön henkilöstöpolitiikkaa.
Popcornit tekevät leivonnalle avokadopastat
Kesäjuhlien herkkupöytään leivotaan tänä suvena suolaisenmakea herkku popcorneista ja karkeista. Värikäs ihanuus maistuu sekä lapsille että aikuisille.
Risikko: Narkolepsiakorvaukset voivat olla elinikäisiä
THL julkisti eilen raportin, jonka mukaan Pandemrix-sikainfluenssarokote lisäsi aikuisten riskiä sairastua narkolepsiaan.
Pihakadun kaahailu loppui istutussaarekkeisiin
Kajaanin asuntomessualue vuodelta 2001 on viime syksynä saanut pihakadulleen autoliikennettä rauhoittaneet istutussaarekkeet. Vuosien varrella Onnelassa on nähty kaksi kolaria ja kaahaamista. Nyt liikenne on rauhoittunut.
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
