Ei ole ihme, että Espoossa Iivisniemen betonilähiössä varttuneesta Soinista on tullut tässä lopunajan ilmapiirissä yksi maanosan tunnetuimmista eurokriitikoista.

Yksinvaltainen puoluejohtaja

Politiikka vei Soinin nuorena. Hän liittyi Suomen Maaseudun Puolueeseen jo 16-vuotiaana lukiolaisena. Soini raivasi nopeasti tiensä suuresti ihailemansa ja puoluetta itsevaltaisesti johtaneen Veikko Vennamon lähipiiriin.

Vennamolaisuudesta Soini on ottanut myöhemmin irti kaiken minkä saa.

SMP:n konkurssin vuonna 1995 Soini joutui todistamaan aitiopaikalta. Puolueen viimeiseksi puoluesihteeriksi jäänyt Soini on kuvannut SMP:n tuhoa elämänsä kamalimmaksi ajaksi.

"Ensin pitää kuolla, jotta voi elää", Soini kuvailee jälkeä, joka sieluun jäi.

Perussuomalaiset perustettiin SMP:n vielä savuaville raunioille. Soini on johtanut yksinvaltaisesti perussuomalaisia Vennamon ottein vuodesta 1997.

Perussuomalaiset on yhtä kuin Timo Soini.

Eturivin välihuutaja

Kansanedustajaksi Soini valittiin Uudeltamaalta vuonna 2003 kolmannella yrittämällä.

Eduskunnan suuresta salista tuli pian Soinille kotikenttä. Siellä hän on mellastanut mielin määrin. Välihuudot halkovat ilmaa, kun Soini on salissa. Hänellä on ilmiömäinen kyky sanoa monimutkaiset asiat yksinkertaisesti.

Poliittisten vastustajien mielestä Soini on sutkauksia laukova jälkiviisas, joka ei tarjoa uskottavaa vaihtoehtoa mihinkään. Soinia on epäilty myös madon selkärangasta.

Nopeista letkautuksistaan huolimatta Soini nauttii eduskunnassa arvostusta yli puoluerajojen.

Rasismiepäilyjen selittelijä

Soini on joutunut selvittelemään puoluetoveriensa rasismiepäilyjä ja sotkuja useamman kerran. Hänen paineensietokykynsä joutui jo aikanaan testiin Tony Halmeen kanssa. Viime aikoina Soinia ovat juoksuttaneet viitasaarelainen sahuri Teuvo Hakkarainen ja helsinkiläinen maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-aho. Soini ei ole kuitenkaan pystynyt kitkemään ääriajattelua puolueesta.

Soinin kykyä ja halua kantaa vastuuta on epäilty usein, viimeksi kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisista ei ollut hallitusvastuuseen, vaikka taskussa oli Suomen poliittisen historian kaikkien aikojen suurin vaalivoitto.

Vielä ennen vaaleja Soini hinkui elinkeinoministerin salkkua. Vaalien jälkeen ei kelvannut edes erivapaus äänestää hallituksessa EU:n kriisitukia vastaan.

Jytkyn pääarkkitehti valitsi mieluummin välihuudot salissa ja oppositiojohtajan roolin.

Kun rukkaset oli annettu hallitustunnustelijalle, elämään jäi taas yksi Soinin lohkaisuista: Jos itsensä pettää, kuka jää jäljelle.

Kiihkeä Millwall-fani

Perhettään Soini suojelee julkisuudelta. Hänen yksityiselämäänsä ei revitellä lehtien palstoilla, eikä hän sitä itse liioin esittele. Paitsi silloin, jos puhutaan Soinin vapaa-ajan harrastuksista: raveista ja brittifutiksesta.

Soinin oma seura ei ole yksikään Brittein saarten suurista vaan itälontoolainen kakkossarjatason FC Millwall. Seuran sinivalkoinen kannattajahuivi liehuu Soinin kaulassa, satoi tai paistoi. Kansainvälisessä mediassa hänen kiihkeä suhteensa seuraan nousee esiin säännöllisesti.

Intohimoinen suhde Soinilla on myös raveihin. Raviradan laidalla Soini tunnustaa olevansa kuin olisi saunan lauteilla, yhdenvertaisena muiden kanssa.

Katolinen abortin vastustaja

Moraalikysymyksissä Soini on vanhoillinen.

Hänen arvomaailmaansa on muovannut katolinen kirkko, johon yhteys syntyi interrail-matkalla Lounais-Irlannissa 1980-luvun puolivälissä. Keskustelu katolisen nunnan kanssa Killarneyn katedraalissa jätti Soiniin lähtemättömän jäljen.

Soini ei peittele uskonnollista vakaumustaan. Raamatullisia ovat usein myös Soinin yhden lauseen mittaiset poliittiset kannanotot.

Soini vastustaa aborttia ja sukupuolineutraalia avioliittoa. Aborttikysymys on Soinille kiusallinen. Vaalitenteissä hän välttelee kysymyksiä asiasta ja syyttää kilpakumppaneita ja mediaa ajojahdista.

"EU ei toimi"

Kun puhe kääntyy EU:hun, Soinia ei pitele mikään.

Hän ei pidä Euroopan unionista, eikä Suomen jäsenyydestä siinä. EU:ssa ei toimi kuin palkanmaksu, Soini pilkkaa unionia.

Yli 130 000 äänestäjää antoi vuoden 2009 eurovaaleissa Soinille valtakirjan levittää EU-vastaisuutta yli rajojen. EU on hänelle ylikansallinen poliittinen pakkopaita.

Puolueen johtamisen ja uran Euroopan parlamentissa piti olla Soinille mahdoton yhtälö, mutta tynkäkausi Brysselissä kääntyi hänen edukseen. Soini rasvasi suhteet muihin samanhenkisiin EU-kriitikoihin eri puolille Eurooppaa.

Velkakriisin apupakettien jyrkkä vastustus siivitti Soinin myös kevään eduskuntavaalien voittoon. Poliittisten päättäjien heikkous ratkaista euroalueen kriisiä on saanut Soinin kaltaisen populistin näyttämään vahvalta.

Ei tehdä EKP:stä uutta NKP:tä, Soini lohkoo nyt, kun apuun huudetaan keskuspankkia.

Tähtäimessä kuntavaalit

Presidentiksi Soini pyrkii nyt toista kertaa. Soinin ensimmäistä ehdokkuutta vuoden 2006 vaaleissa voidaan pitää lähtölaukauksena perussuomalaisen puolueen nousulle. Soini keräsi vaaleissa 103 368 ääntä.

Innokkaimmat kannattajat odottavat nyt ’jytkyjen jytkyä’, mutta siihen ei taida uskoa ehdokas itsekään. Soinin minimitavoitteena on kuitenkin päästä toiselle kierrokselle.

Todellinen tähtäin on ensi syksyn kuntavaaleissa, jonne jälkiaallon jytkystä toivotaan kantavan.