Rantalan työryhmässä suurimpia kiistoja on aiheuttanut puuttuminen työttömyysputkeen ja osa-aikaeläkkeeseen, toisin sanoen juuri ne keinot, jotka käsillä olevassa laskelmassa todetaan tehokkaimmiksi.

Puolet eli 1,5 vuotta toivotusta kolmen vuoden työuran pidentymisestä saavutetaan vuoden 2005 eläkeuudistuksen keinoilla; tästä on jo sovittu.

YLE Uutisten julkaisemaa laskelmaa ei tiettävästi ole virallisesti käsitelty Rantasen työryhmässä.

Ison riidan se silti synnyttänee, sillä työnantajien ja työntekijäjärjestöjen näkemykset työttömyysputkeen ja osa-aikaeläkkeeseen puuttumisesta ovat yhä erittäin kaukana toisistaan.

Lisää vauhtia kansantalouteen

ETLAn selvityksen mukaan työttömyysputken poistaminen nostaisi tehtyjen työtuntien määrää 55-68-vuotiailla 14 prosenttia.

Kun otetaan huomioon myös työvoiman kysyntä- ja palkkareaktiot sekä muut kansantaloudelliset vaikutukset, 55-64-vuotiaiden työpanos kasvaisi 5-6 prosentilla. Näin suuri muutos lisää jo merkittävästi kansantalouden aktiviteettia.

Kaikki vaikutukset olisivat suuremmat, jos työntekijöiden ei olisi mahdollista siirtyä osa-aikaeläkkeelle.

Yhteisvaikutus tehokkain

Osa-aikaeläkkeen poistaminen lisäisi 55–68 -vuotiaiden työtunteja 2,5 prosenttia. Työmarkkinoiden ja muun talouden reaktioiden ottaminen mukaan laskelmaan pienentää työpanoksen kasvun noin yhteen prosenttiin. Työttömyysputken käyttö lisääntyisi.

Sekä työttömyysputken että osa-aikaeläkkeen poistaminen tuottaisi yhteisvaikutuksena hieman suuremmat vaikutukset kansantalouteen kuin nämä toimenpiteet erikseen, todetaan ETLAn laskelmassa.

55–68-vuotiaiden työntarjonta lisääntyisi 18 prosenttia. Tämä vastaa työurien pidentymistä hieman yli yhdellä vuodella.

Muilla keinoilla vähemmän tehoa

Varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen vaikuttaisi varsin vähän työllisyyteen, arvioi ETLAn koelaskelma.

Korotettujen eläkekarttumien painopisteen siirto myöhäisempään ikään lisäisi 55-68-vuotiaiden tekemiä työtunteja vain 1,5 prosenttia. Toimenpiteen kokonaistaloudelliset ja julkisen talouden kestävyysvaikutukset jäisivät tästä syystä varsin vähäisiksi.

Yli 60-vuotiaiden työtuloihin kohdistettu ylimääräinen 10 prosentin verovähennys valtionverotuksessa lisäisi tehtyjen työtuntien määrää 3,5 prosenttia.

Nuorten työvoimaan tulon aikaistaminen yhdellä vuodella lisäisi tehtyjen työtuntien määrää parilla prosentilla. Vaikutus palkkasummaan on pienempi keskimääräistä matalampien palkkojen vuoksi.

Täsmennettyjä arvioita eri keinojen vaikutuksista

1. Muutetaan työeläkkeen karttumia

Muutetaan työeläkkeen karttumaprosenttia siten, että se on 53–60-vuotiaana 1,5 % (nykyjärjestelmässä 1,9 %) ja ikävälillä 60–62 2,5 % (nykyjärjestelmässä 1,9 %).

Tämän uudistuksen vaikutus työntarjontaan on erittäin pieni: ikävälillä 55–68 tehdyt työtunnit lisääntyvät mallin perusteella 1,5 %.

2. Poistetaan työttömyysputki asteittain alkaen vuonna 2013

Uudistus nostaa työntarjontaa pitkällä aikavälillä selvästi. 55–68 -vuotiaiden työtunnit lisääntyvät 14 %.

Uudistuksen vaikutusta pienentää se, että samalla osa-aikaeläkeläisten määrä kasvaa.

3. Poistetaan osa-aikaeläke

Uudistus lisää 55–68 -vuotiaiden työtunteja 2,5 %.

4. Poistetaan sekä työttömyysputki että osa-aikaeläke

Uudistuksen vaikutus on suurempi kuin mitä saadaan laskemalla osittaisuudistusten vaikutukset yhteen. 55–68 -vuotiaiden työntarjonta (työtunneilla mitattuna) lisääntyy 18 %. Tämä vastaa työurien pidentymistä hieman yli yhdellä vuodella.

5. Poistetaan varhennettu vanhuuseläke vuodesta 2013

Uudistus ei lisää 55–68 -vuotiaiden työntarjontaa käytännössä lainkaan (alle 0,3 %).

6. Kevennetään työtulojen verotusta yli 60-vuotiailla.

Yli 60-vuotiaat saisivat tehdä työtuloistaan kaikkien muiden vähennysten jälkeen vielä 10 % ”ikävähennyksen” ennen valtion tuloveron laskemista (kunnallisverotus ei siis muutu). Tuloverotuksen progression vuoksi tämä uudistus laskee hyvätuloisten verotusta suhteellisesti enemmän kuin pienituloisten. Uudistus lisää 55–68 -vuotiaiden työntarjontaa 3,5 %.

7. Aikaistetaan työmarkkinoille tuloa vuodella

Jos nuorten työmarkkinoille tulo saataisiin aikaistumaan yhdellä vuodella, kasvaisi kansantaloudessa tehtyjen työtuntien kokonaismäärä parilla prosentilla.

8. Vaihtoehtoislaskelmat hyvien ja huonojen aikojen varalle

Esimerkiksi nettopalkkatason 10 % kasvu kasvattaa kaikkien ikäryhmien keskimääräistä työpanosta noin 8 %.

55–68 -vuotiaiden työpanos kasvaa selvästi enemmän, eli noin 20 %.

9. Sosiaalitupo

Työurien pidentämisen kannalta sosiaalitupon tärkeimmät kohdat koskevat osa-aikaeläkettä ja työttömyysputkea. Ehdotuksen mukaan osa-aikaeläkkeen alaikärajaa nostetaan kahdella vuodella 60 ikävuoteen ja samalla työeläkkeen karttumista osa-aikaeläkkeen aikana heikennetään hieman. Työttömyysputken alkamisikää nostetaan 57 vuodesta 58 vuoteen nostamalla työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikäraja 60 ikävuoteen.

Edellä kuvatut uudistukset lisäävät 55–68 -vuotiaiden työtunteja noin 7 %. Tämä vastaa työurien pidentymistä noin 0,4 vuodella, eli noin 5 kuukaudella.

10. Masennuseläkkeet

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan masennuksen perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden frekvenssien puolittuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisiän odotetta puoli vuotta.