Syytteen mukaan yliluutnantti on viime helmikuussa Vekaranjärvellä ampumaharjoituksen yhteydessä rikkonut useaa palvelusohjesäännön kohtaa puhuessaan puolustusvoimien ylipäälliköstä, tasavallan presidentti Tarja Halosesta syrjivästi ja arvoja loukkaavasti.

- Ne palvelusohjesäännön kohdat, mihin olen itse vedonnut, nehän ovat velvoittavia määräyksiä. Niitä jos laiminlyödään, se on velvoittavaa rikoslain kautta, johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela kertoo.

Vihapuhetta vai spontaani heitto?

Yliluutnantin puolustus ja syyttäjä ovat jokseenkin eri mieltä kaikesta, paitsi tapahtumapaikasta ja -ajasta. Useat puolustuksen todistajat kertoivat yliluutnantin puhuneen syrjivästi myös seksuaalivähemmistöistä. Syyttäjä käytti yliluutnantin kommenteista sanaa "vihapuhe".

Puolustuksen mukaan kyse on "spontaanista heitosta, jota ei pidä tulkita syvällisesti". Yliluutnantti itse myöntää puhuneensa Halosesta ajattelemattomasti, mutta ei tarkoittanut kommenttejaan leimaaviksi tai loukkaaviksi. Yliluutnantti itse pyysi oikeudessa tekoaan anteeksi.

- Nopea koulutustilanne ja siinä on puututtu koulutettavien käyttäytymiseen. Siinä yhteydessä on sitten lausahdettu. Eikä suinkaan sillä tavalla, että tätä puheenvuoroa olisi valmisteltu, puolustuksen asianajaja Vesa Mattila kertoo.

Todistajat puhuivat ristiin

Syyttäjä marssitti päivän mittaan todistajan paikalle kolme paikalla ollutta silloista varusmiestä, jotka kaikki muistivat yliluutnantin puhuneen sopimattomasti presidentti Halosesta.

Todistajat kertoivat yliluutnantin kutsuneen Halosta muun muassa kommunistiksi. Hänen kerrottiin myös sanoneen, että Halonen on sopimaton ylipäälliköksi, koska hän ei ole käynyt armeijaa.

Yliluutnantti myönsi puhuneensa Halosesta entisenä Setan puheenjohtajana ja sosiaalidemokraattina, mutta kielsi jyrkästi todistajien muut väitteet. Puolustuksen todistajista yksi tuki yliluutnantin kertomusta.

- Hän hyvin tarkkaan kertoi mitä hän kuuli. Kysymykseen "oletteko varma mitä kuulitte" hän yksikantaan ilmoitti "kyllä olen". Oikeus sitten harkitsee mikä painoarvo annetaan kunkin todistajan lausumalle, Vesa Mattila linjaa todistuksesta.

Syyttäjä puolestaan piti puolustuksen todistajaa epäluotettavana.

- Vastaaja on tietysti toista mieltä, mutta itse olen sitä mieltä, että se mitä syytteessä olen esittänyt, tukee teon kuvausta ja näyttöä, Rosenius-Sutela sanoo.

Oikeuden on nyt päätettävä, olivatko yliluutnantin sanomiset sellaisia, joita armeijan henkilökuntaan kuuluva ei voi käyttää. Päätös asiasta kuullaan ensi viikolla.