Ohtosen sanavalmius ja idearikkaus olivat aivan omaa luokkaansa. Ennen kaikkea Ohtonen oli heittäytyjä. Sellaista projektia tai tehtävää ei vastaan tullut, johon hän ei olisi rohjennut lähteä. Yksi mieleen jääneistä tempauksista oli, kun Juha yhdessä niin ikään jo edesmenneen Matti Inkisen kanssa kävi ottamassa Turun Ruissalon nakurannan käyttöön. Tempaus tapahtui talviaikaan, ja kaverusten kylmässä nakuina kirmaaminen päätyi iltapäivälehteenkin.

Ohtosen radioura vei Auran Aalloilta Meriradioon, Sävelradioon, Ylen Läntiseen ja lopulta Turun Radioon. Radiotoimittajuuden ohessa Ohtonen ehti opiskella käsikirjoittamista Teatterikorkeakoulussa ja toimia muun muassa Helsingin kaupunginjohtajan puheenkirjoittajana. Helsingin-vuosinaan Ohtonen innostui tanssimisestakin, mikä toisaalta sopi tälle musikaaliselle miehelle, jolla oli niin lauluääntä kuin soittotaitoakin.

Turun Radiossa Ohtonen ideoi ja toteutti useita projekteja. Niistä tärkeimpiä oli kesäinen Saaristoradio, joka jatkaa ohjelmistossa edelleen. Kuorolaulusta Ohtonen innostui jo ennen kuin kaikki muutkin kävivät samalle apajalle. Hän ideoi ja toteutti varsinaissuomalaisten kuorojen välisen kisan, jossa kuorot esittivät omina versioinaan Juhalle rakkaan artistin Laila Kinnusen tuotantoa. Viime vuonna Ohtonen käynnisti lukiolaisten välisen väittelykisan, joka sekin oli menestys.

Me kaikki Juhan entiset työkaverit jäämme kaipaamaan hänen leppoisaa merikarhun olemustaan. Venekin jäi keskeneräiseksi, eikä Ohtonen päässyt sillä maailman meriä purjehtimaan. Niin vain nyt kävi, että Ohtonen lähti seilaamaan meille rannalle jääneille tuntemattomia vesiä.

Juha Ohtosta voi muistaa tämän muistokirjoituksen yhteydessä olevaan kommentointiosioon.