Toinen sai 9, toinen 11 laudaturia - mitä heille kuuluu nyt?
Yhteensä 20 laudaturin naiset neuvovat ylioppilaskokelaita ottamaan rennosti. Ylioppilaskoe kun mittaa eritoten sitä, miten hyviä kokelaat ovat kirjoittamaan ylioppilaskokeen.
Magdalena Kobierskasta tuli historian kolmas yhdeksän laudaturin ylioppilas keväällä 2009. Tänä keväänä kirjoituksiin osallistuu hänen neljä vuotta nuorempi siskonsa. Isosiskon neuvo on varata valmistautumiseen riittävästi aikaa.
- Kannattaa systemaattisesti yrittää jakaa sitä työmäärää, että ei missään tapauksessa jätä kaikkea viimeiselle illalle. Ja pitää aina muistaa, että kaikki vie loppujen lopuksi enemmän aikaa kuin on luullut alunperin, Kobierska sanoo.
- Ja sitten ei kannata stressata liikaa. Vaikka se on varmaan aika vaikeaa, hän lisää.
- Mielestäni ylioppilaskirjoitukset mittaavat vain ja ainoastaan sitä, kuinka hyvin osaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, Kobierska sanoo.
Menestys on Kobierskan mukaan kiinni sitkeydestä ja siitä, kuinka paljon kokelas jaksaa päntätä ja käydä läpi edellisten vuosien kokeita. Tarpeettomina hän ei kirjoituksia kuitenkaan pidä.
Jos siivoojaksikin haki niin he sanoivat, että sinä olet liian koulutettu tänne
- Ne kertovat, osaako ihminen tehdä töitä ja oppia suuren määrän materiaalia suhteellisen lyhyessä ajassa. Se on sitä mitä yliopistossa tarvitaan, Kobierska sanoo.
Magdalena Kobierskan tie vei ylioppilaskirjoituksista Lappeenrannan Lyseon lukiosta hänen vanhempiensa kotimaahan Puolaan. Kobierska opiskelee nyt neljättä vuotta lääketiedettä Varsovassa.
Laudatursuorasta ei mainittavaa hyötyä
Lääketiedettä päätyi opiskelemaan myös espoolainen Anna Karrila, joka sai valkolakin keväällä 2008 kirjoitettuaan yhteensä 11 laudaturia. Virallista laudatur-ennätystä tulos ei kuitenkaan rikkonut, sillä arvosanat jakautuivat neljälle eri kirjoituskerralle.
Professorit kohtelevat aivan yhtä töykeästi kuin muitakin
Laudaturit helpottivat opiskelupaikan saamista mutta muuten Karrila ei koe, että arvosanoista olisi ollut mainittavaa hyötyä.
- CV:ssä aiheuttaa lähinnä turhaa kummastusta jos siellä esittelee näitä ylioppilastodistustuloksia, Karrila sanoo.
- Ensimmäisenä kesänä se vaikeutti kesätyön hakemista. Jos siivoojaksikin haki niin he sanoivat, että sinä olet liian koulutettu tänne.
Yhdeksän laudaturin todistus helpotti opiskelemaan pääsyä Puolassakin, mutta pääsykokeisiin Magdalena Kobierska joutui lukemaan siinä missä muutkin. Mainittavaa hyötyä hän ei koe huipputodistuksesta saaneensa.
- Professorit kohtelevat aivan yhtä töykeästi kuin muitakin. Ei siitä ole ollut kauheasti hyötyä, Kobierska sanoo.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kobierska on hieman hellittänyt lukutahtia, jotta muullekin elämälle jää aikaa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa huippuarvosanojen tavoittelijan pitäisi käyttää kaikki aikansa lukemiseen.
- Koska haluan vielä tehdä jotain muuta elämässä niin valitsen sen kultaisen keskitien. Saan tavallisia arvosanoja mutta teen myös muuta, Kobierska sanoo.
Vaikka Kobierska hakeutui ulkomaille opiskelemaan, töihin hän haluaisi palata Suomeen.
Joka alalla tarvitsee sitä, että osaa oppia ja osaa arvioida omaa oppimistaan
- Täällä on selvästi paremmat työmahdollisuudet, palkat ja kaikki.
Dementikotkin muistavat
Turussa opiskeleva Anna Karrila puolestaan haluaisi suunnata ulkomaille tutkijan uralle väitöskirjan jälkeen. Hän kiittää ylioppilastutkintoa etenkin opiskelutaitojen kehittäjänä.
- Koko ajan ja joka alalla tarvitsee sitä, että osaa oppia ja osaa arvioida omaa oppimistaan, Karrila sanoo.
- Arvostan sitä perussivistystä jonka olen saanut lukiosta ja kyllä ehdottomasti hyödyn siitä hyvästä lukiopohjasta.
- Varmaan se, että rentoutuu, miettii rauhassa ja miettii vaikka kahteen kertaan. Miettii ensin, mitä kirjoittaa ja sitten vasta alkaa kirjoittaa, Karrila neuvoo.
Toisin kuin ulkomaille muuttanut Magdalena Kobierska, Anna Karrila törmää yhtenään ihmisiin, jotka muistavat hänen laudaturinsa. Jopa sairaalan dementikot muistavat hänet lehtikirjoituksista.
- Sieltä tulee, että "minä tunnen sinut, minä olen nähnyt sinut lehdessä."
Anna Karrila tosin tunnetaan myös urheilijana. Hänellä on useampi Suomen mestaruus nuorten Body Fitnessistä ja kehonrakennuslaji Classic Bodybuildingin aikuisten sarjasta. Nyttemmin yhdentoista laudaturin nainen on tosin vaihtanut raakavoimanostoon.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Pakastevihannekset veivät Seijan viikoksi sairaalaan
Raahelainen Seija Hänninen söi kaksi viikkoa sitten pakastekasviksia, joiden seassa oli datura-rikkakasvin siemenkotia. Oireet olivat rajuja: tajuttomuutta, hallusinaatioita ja kouristuksia. Viikon sairaalareissun aikana oireiden syytä ei tunnistettu.
Pakasteselvitys paljastaa, kuinka tarkasti kauppa asiakkaitaan seuraa
SOK selvitti mahdollisesti vaarallisia pakastevihanneksia ostaneet Eviran luvalla. Selvitys oli tietosuojan kannalta osittain ongelmallinen, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Kauppaketjut keräävät asiakkaistaan tietoa yksittäisten tuotteiden tarkkuudella.
Maitokolmion lakossa löytyi neuvotteluhalukkuutta
Osapuolet sopivat periaatteellisesta valmiudesta istua neuvottelupöytään torstaiaamuna. Osapuolilla on näkemyseroja jopa lakossa olevien työntekijöiden määrästä.
Paroc säästää tehtaan lakkautuksella kymmeniä miljoonia
Paroc olisi voinut jäädä Lappeenrantaan, mikäli vuokranantaja Nordkalkin kanssa olisi saatu neuvoteltu pitkäkestoinen ja edullisempi jatko vuokrasopimukselle. Tehtaan siirto uudelle tontille Lappeenrantaan maksaisi Parocin toimitusjohtajan mukaan saman verran kuin uuden perustaminen.
Evira: Vihannesmyrkytyksiä voi olla enemmänkin
SOK on viikko sitten vetänyt kaupoista Rainbow-merkin Ruokaisat pannukasvikset -pakastevihannessekoituksen siinä olevan datura-rikkakasvin eli hulluruohon takia. Myrkytystietokeskuksen mukaan oireita saaneita on kuusi.
Tami kiistää eurovaaliehdokkuuden
Juhani Tammisen mukaan eurovaaliehdokkuudesta ei voi edes aurinkokuningas päättää yksin.
Rovaniemi haluaa rakentaa Ounasvaaran laen
Rovaniemen kaupunki haluaa Ounasvaaran kaavoituksen valmiiksi. Muun muassa mökkikylää ja hotellin laajennusta koskeva kaavamuutos otettiin esille kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina. Valtuuston käsittelyyn uudelleen valmisteltu ehdotus tulee aikaisintaan syksyllä.
Lahden työpajatapahtumassa ennätysmäärä osallistujia
Ihanko pihalla? –tapahtuma kokoaa 600 eri puolilla Suomea työpajoissa toimivaa nuorta valmentajineen kahden päivän ajaksi Lahteen. Taide- ja kulttuuritapahtuman ohjelmatarjonta on runsas. Myös pääesiintyjillä on pajakokemusta.
Rajaton pyhiinvaellusreitti kutsuu kulkijoita
Ekumeeninen, maailman rauhallisimman valtakunnanrajan ylittävä pyhiinvaellusreitti avataan Tornio-Haaparannassa lauantaina.
60-luvulla koulukotiin lähdettiin poliisiautossa
Väkivaltaa, eristämistä, matkoja koulukotiin poliisiautossa. Koulukotien arki saattoi 1950- ja 60-luvuilla olla todella karua. Itä Suomen yliopiston lehtori Vesa Puuronen työstää kirjaa koulukotiin sijoitettujen tarinoista.

Keskustele uutisesta
Yle Uutiset kertoo tänään, mitä kuuluu Suomen kovimmille ylioppilaille, jotka aikoinaan kirjoittivat 9 ja 11 laudaturia. Toinen heistä on sitä mieltä, ettei kokelaan ole pakko olla erityisen fiksu saavuttaakseen hyvän tuloksen. Miten sinä olet hyötynyt ylioppilastutkintotodistuksesta?