Kotimaa |

Toinen sai 9, toinen 11 laudaturia - mitä heille kuuluu nyt?

Yhteensä 20 laudaturin naiset neuvovat ylioppilaskokelaita ottamaan rennosti. Ylioppilaskoe kun mittaa eritoten sitä, miten hyviä kokelaat ovat kirjoittamaan ylioppilaskokeen.

Ylioppilaslakkeja pinossa lukion juhlasalissa.
Kevään 2013 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut 42 090 kokelasta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Magdalena Kobierskasta tuli historian kolmas yhdeksän laudaturin ylioppilas keväällä 2009. Tänä keväänä kirjoituksiin osallistuu hänen neljä vuotta nuorempi siskonsa. Isosiskon neuvo on varata valmistautumiseen riittävästi aikaa.

- Kannattaa systemaattisesti yrittää jakaa sitä työmäärää, että ei missään tapauksessa jätä kaikkea viimeiselle illalle. Ja pitää aina muistaa, että kaikki vie loppujen lopuksi enemmän aikaa kuin on luullut alunperin, Kobierska sanoo.

- Ja sitten ei kannata stressata liikaa. Vaikka se on varmaan aika vaikeaa, hän lisää.

Magdalena Kobierska
Magdalena Kobierska Ylen haastattelussa toukokuussa 2009. Kuva: Emma Hämäläinen
Kobierska sanoi haastattelussa kirjoitustensa jälkeen, että kokelaan ei ole pakko olla erityisen fiksu saavuttaakseen hyvän tuloksen. Hän on yhä samaa mieltä.

- Mielestäni ylioppilaskirjoitukset mittaavat vain ja ainoastaan sitä, kuinka hyvin osaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, Kobierska sanoo.

Menestys on Kobierskan mukaan kiinni sitkeydestä ja siitä, kuinka paljon kokelas jaksaa päntätä ja käydä läpi edellisten vuosien kokeita. Tarpeettomina hän ei kirjoituksia kuitenkaan pidä.

Jos siivoojaksikin haki niin he sanoivat, että sinä olet liian koulutettu tänne

– Anna Karrila

- Ne kertovat, osaako ihminen tehdä töitä ja oppia suuren määrän materiaalia suhteellisen lyhyessä ajassa. Se on sitä mitä yliopistossa tarvitaan, Kobierska sanoo.

Magdalena Kobierskan tie vei ylioppilaskirjoituksista Lappeenrannan Lyseon lukiosta hänen vanhempiensa kotimaahan Puolaan. Kobierska opiskelee nyt neljättä vuotta lääketiedettä Varsovassa.

Laudatursuorasta ei mainittavaa hyötyä

Lääketiedettä päätyi opiskelemaan myös espoolainen Anna Karrila, joka sai valkolakin keväällä 2008 kirjoitettuaan yhteensä 11 laudaturia. Virallista laudatur-ennätystä tulos ei kuitenkaan rikkonut, sillä arvosanat jakautuivat neljälle eri kirjoituskerralle.

Professorit kohtelevat aivan yhtä töykeästi kuin muitakin

– Magdalena Kobierska

Laudaturit helpottivat opiskelupaikan saamista mutta muuten Karrila ei koe, että arvosanoista olisi ollut mainittavaa hyötyä.

- CV:ssä aiheuttaa lähinnä turhaa kummastusta jos siellä esittelee näitä ylioppilastodistustuloksia, Karrila sanoo.

- Ensimmäisenä kesänä se vaikeutti kesätyön hakemista. Jos siivoojaksikin haki niin he sanoivat, että sinä olet liian koulutettu tänne.

Yhdeksän laudaturin todistus helpotti opiskelemaan pääsyä Puolassakin, mutta pääsykokeisiin Magdalena Kobierska joutui lukemaan siinä missä muutkin. Mainittavaa hyötyä hän ei koe huipputodistuksesta saaneensa.

- Professorit kohtelevat aivan yhtä töykeästi kuin muitakin. Ei siitä ole ollut kauheasti hyötyä, Kobierska sanoo.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kobierska on hieman hellittänyt lukutahtia, jotta muullekin elämälle jää aikaa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa huippuarvosanojen tavoittelijan pitäisi käyttää kaikki aikansa lukemiseen.

- Koska haluan vielä tehdä jotain muuta elämässä niin valitsen sen kultaisen keskitien. Saan tavallisia arvosanoja mutta teen myös muuta, Kobierska sanoo.

Vaikka Kobierska hakeutui ulkomaille opiskelemaan, töihin hän haluaisi palata Suomeen.

Joka alalla tarvitsee sitä, että osaa oppia ja osaa arvioida omaa oppimistaan

– Anna Karrila

- Täällä on selvästi paremmat työmahdollisuudet, palkat ja kaikki.

Dementikotkin muistavat

Turussa opiskeleva Anna Karrila puolestaan haluaisi suunnata ulkomaille tutkijan uralle väitöskirjan jälkeen. Hän kiittää ylioppilastutkintoa etenkin opiskelutaitojen kehittäjänä.

- Koko ajan ja joka alalla tarvitsee sitä, että osaa oppia ja osaa arvioida omaa oppimistaan, Karrila sanoo.

- Arvostan sitä perussivistystä jonka olen saanut lukiosta ja kyllä ehdottomasti hyödyn siitä hyvästä lukiopohjasta.

Anna Karrila
Anna Karrila vieraili Ylen Aamu-tv:ssä toukokuussa 2008. Kuva: Yle
Myös Karrilan vinkki kokelaille kehottaa ottamaan rauhallisesti.

- Varmaan se, että rentoutuu, miettii rauhassa ja miettii vaikka kahteen kertaan. Miettii ensin, mitä kirjoittaa ja sitten vasta alkaa kirjoittaa, Karrila neuvoo.

Toisin kuin ulkomaille muuttanut Magdalena Kobierska, Anna Karrila törmää yhtenään ihmisiin, jotka muistavat hänen laudaturinsa. Jopa sairaalan dementikot muistavat hänet lehtikirjoituksista.

- Sieltä tulee, että "minä tunnen sinut, minä olen nähnyt sinut lehdessä."

Anna Karrila tosin tunnetaan myös urheilijana. Hänellä on useampi Suomen mestaruus nuorten Body Fitnessistä ja kehonrakennuslaji Classic Bodybuildingin aikuisten sarjasta. Nyttemmin yhdentoista laudaturin nainen on tosin vaihtanut raakavoimanostoon.

Keskustele uutisesta 110 kommenttia

Yle Uutiset kertoo tänään, mitä kuuluu Suomen kovimmille ylioppilaille, jotka aikoinaan kirjoittivat 9 ja 11 laudaturia. Toinen heistä on sitä mieltä, ettei kokelaan ole pakko olla erityisen fiksu saavuttaakseen hyvän tuloksen. Miten sinä olet hyötynyt ylioppilastutkintotodistuksesta?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä