Kotimaa |

Toisen asteen oppilaitoksia uhkaa iso karsinta

Valtio on säästöjen päälle uudistamassa rahoituksen niin, että käytännössä vain vahvat oppilaitokset selviävät. Etelä-Suomessa karsitaan vierekkäin ja osin päällekkäin olevaa ammatillista koulutusta, pohjoisessa puolestaan pienet lukiot joutuvat uhan alle.

Opiskelija puristaa mustekynää käsissään.
Kuva: Yle

Toisen asteen koulutusta joudutaan säästöjen nimissä karsimaan. Juustohöylä ei enää toimi valtion määräämisää satojen miljoonien säästöissä ja rahoitusjärjestelmän uudistuksessa, laskee toisen asteen koulutuksen järjestäjien hallituksen varapuheenjohtaja ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen.

– Suomessa on 180 ammatillista koulutuksen järjestäjää ja yli 300 lukiota. Jatkossa määrä pienenee.

Tuomisen mukaan peruslinja on aika selkeä.

Raha tulee tutkinnoista, ei opiskelijoista.

– Anssi Tuominen

– Etelä-Suomessa on ammatillisen koulutuksen järjestäjiä lähellä toisiaan, pohjoisessa ammatillinen koulutus on muutamaa kauneusvirhettä lukuunottamatta keskittynyt muutamaan isoon yksikköön, joten Etelä-Suomi käydään tarkasti läpi. Lukiokoulutuksessa puolestaan pohjoisen pienten lukioiden isäntäkunnat joutuvat pohtimaan tarkkaan jatkoa.

Linjausten pitäisi olla selvillä juhannukseen mennessä

Koulutuksen järjestämistä ohjataan yhä selkeämmin rahalla. Valtio maksaa opiskelijasta kolme vuotta, sitten raha loppuu.

– Raha tulee tutkinnoista, ei opiskelijoista. Käytännössä oppilaitoksen pitää varmistaa, että opiskelija valmistuu kolmessa vuodessa. Pidemmän ajan vievät kaksoistutkinnot sekä opiskelu työn ohessa ovat oppilaitokselle riskipeliä.

Nyt pitää miettiä, mistä voidaan luopua.

– Anssi Tuominen

Tuominen arvioi, että vahvat oppilaitokset selviävät uudistuksesta.

– Oppilaitokset, jotka kestävät muutoksia ja pystyvät ottamaan riskejä, kykenevät selviämään muutoksesta. Toisaalta varsinkin pienten kuntien pienet lukiot ovat riskivyöhykkeellä. Valtion linjausten pitäisi valmistua juhannukseen mennessä.

Juustohöylä on jo käytetty

Tällä hetkellä eletään tilanteessa, jossa säästöjen määrä on tiedossa, mutta säästöjen toteuttamiskeinot ovat epäselvät. Tuomisen mukaan esimerkiksi Kainuussa on koulutuksesta säästetty jo niin paljon, että juustohöylää ei enää voi käyttää.

– Nyt pitää miettiä, mistä voidaan luopua. Väistämätön tosiasia on se, että maailmahan ei tähän pysähdy.  Koulumaailmaan on joka kuukausi otettava uusia asioita, jotka ovat ajankohtaisia vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Tässä pitäisi koko ajan olla pari askelta tämän päivän työelämää edellä. Me emme kouluta ihmisiä tämän päivän työelämään vaan huomispäivän työelämään.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä