Kotimaa |

Toivomalla saa haluamansa hautajaiset – jo alle kolmekymppiset räätälöivät omia hautajaisiaan

Kuolema ja siitä puhuminen on edelleen jonkinlainen tabu. Osa ihmisistä kuitenkin vie ajatuksen omasta kuolemastaan pidemmälle ja suunnittelee esimerkiksi omat hautajaisensa. Ennakkosuunnitelma voi auttaa lähiomaisia kuoleman jälkeen tai tuoda ihmiselle tunteen oman elämänsä hallitsemisesta.

Kynä ja lehtiö
Kuva: Pasi Takkunen/Yle
Seinäjoki

Millaiset hautajaiset haluan? Kumpi olisi parempi, tuhkaus vai arkkuhautaus? Mitä musiikkia muistotilaisuudessa voisi olla ja mihin haluaisin tulla haudatuksi? Näitä asioita pohtii entistä useampi meistä jo ennakkoon.

Hautaussuunnitelman tekeminen tai toiveiden kirjaaminen ylös on yksinkertaista. Esimerkiksi Hautaustoimistojen liiton nettisivuilta löytyy ladattava lomake, jonka voi täyttää joko itse tai asiantuntijan kanssa. Yleisin tapa on tehdä suunnitelma jonkun tietyn hautaustoimiston kanssa, joka säilyttää suunnitelmaa kuolemaan saakka.

Lähes jokaisella meillä on joku toivomus liittyen omaan kuolemaamme.

– Kyllikki Forsius

– Me olemme pyrkineet lisäämään tietoisuutta siitä, kuinka helppoa hautaussuunnitelman tekeminen on ja miksi se kannattaisi tehdä. Lähes jokaisella meillä on joku toivomus liittyen omaan kuolemaamme, toteaa Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius.

Suunnitelmia voi täyttää myös tavalliselle ruutupaperille, kunhan joku vain sitten tietää listan olemassaolosta, Forsius muistuttaa. Hautaustestamentti on puolestaan sitova asiakirja, joka tehdään usein yhteistyössä tietyn hautaustoimiston kanssa.

Alle kolmekymppisetkin suunnittelevat hautajaisiaan

Hautaustoimistoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että myös nuoret, jopa alle kolmekymppiset, suunnittelevat omia hautajaisiaan. Nuoret saattavat olla yksinäisiä, he ovat voineet kohdata vaikeita sairauksia tai kyse voi olla puhtaasti elämänhallinnasta.

– Jotkut ovat niin sanotusti uskalikkoja, koska he uskaltavat tehdä tällaisia suunnitelmia jo nuorena. Ehkä osa on myös rohkeita, ja he haluavat vain varmistaa, että tilaisuudesta tulee heidän näköisiään, pohtii Esa Hirvilammi Seinäjoen ja Nurmon hautaustoimisto ja kukkasitomo Hirvilammista.

Esa Hirvilammi
Esa Hirvilammi sanoo, ettei kuoleman kanssa pääse ikinä sinuiksi, eikä siihen ole tottunut neljässä vuosikymmenessäkään. Kuva: Pasi Takkunen/Yle

35 vuotta alalla toiminut Hirvilammi sanoo hautaussuunnitelmien tekemisen yleistyneen vuosikymmenten aikana. Tätä on hänen mielestään edesauttanut se, että asiasta on puhuttu tietoisesti enemmän julkisuudessa.

Ilmiö ei ole kuitenkaan saavuttanut vielä pohjalaiskuntia.

– Suunnitelmia ei tehdä meillä siinä määrin kuin isommissa kaupungeissa. Täällä on vielä voimissaan perinteinen mentaliteetti, että omaiset haluavat omaisensa haudata, Hirvilammi sanoo.

Kaikki toiveet pyritään toteuttamaan

Hautaussuunnitelmaan voi kirjata hyvin yksityiskohtaisiakin toiveita. Sekä Kyllikki Forsius että Esa Hirvilammi listaavat samat asiat yleisimmistä toivomuksista - millainen arkku halutaan, minkä värinen se on, halutaanko arkkuun omat vaatteet, missä muistotilaisuus järjestetään tai ketkä esiintyvät tilaisuudessa.

Kumpikaan heistä ei muista uraltaan toiveita, joita ei olisi voitu toteuttaa. Vainajan toiveiden toteutumisesta hautaustoimisto ei ole varsinaisesti vastuussa, mutta tahtoa tulee noudattaa kunnioituksesta, toteaa Esa Hirvilammi.

– Hautaustoimilaissakin sanotaan yksiselitteisesti, että vainajan tahtoa ja toivomuksia on kunnioitettava, ja silloin mahdollista suunnitelmaa tulee noudattaa, muistuttaa Kyllikki Forsius.

Kuolema edelleen tabu?

Kuolemasta puhuminen on suomalaisille vielä jokseenkin hankalaa.

Kehottaisin tekemään kuitenkin suunnitelman ennen kaikkea silloin, jos suvussa on epäsopua.

– Esa Hirvilammi

– Kuolemasta ei Suomessa elämän aikana juuri keskustella. Omien hautajaisten suunnittelu helpottaa ihmisten ja omaisten työtä kuoleman jälkeen, ja hautajaisten järjestäjät tietäisivät paremmin, mitä vainaja on toivonut. Siksi hautaussuunnitelma olisi hyvä tehdä, Kyllikki Forsius kertoo.

– Jos suunnitelma on mahdollista tehdä, ja siihen on sellainen tuntu ja tahto, kannattaa se tehdä. Kaikki eivät toki ole siihen valmiita. Kehottaisin tekemään kuitenkin suunnitelman ennen kaikkea silloin, jos suvussa on epäsopua. Suunnitelmalla vältyttäisiin suvun sisäiseltä riitelyltä kuoleman jälkeen, kehottaa Esa Hirvilammi.

Myös hän myöntää, ettei kuolemasta puhuta.

– Kuolema on aina niin pysäyttävä, ja pelottavakin asia joskus. Kuoleman kanssa ei pääse ikinä sinuiksi, eikä siihen ole vieläkään 35 vuoden aikana tottunut.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ulkomaat

Turkin pääministeri: Istanbulin lentokenttäiskussa ainakin 36 kuolonuhria

Video: Poliiseja juoksemassa.
00:29

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä