1. Liian myöhään liikkeelle

Maija ja Matti Myöhäiset aiheuttavat itselleen kiireen ja stressin jo ennen ajomatkan alkua.

- Suurimmalle osalle ihmisiä on luontaista lähteä matkaan kotoa tai töistä hieman liian myöhään. Matkalla aika täytyy sitten ottaa kiinni. Eli aikaa ei ole varattu matkaan tarpeeksi ja se on pilattu jo ennen lähtöä. Tilanne on sama kaikkina vuodenaikoina, mutta vaarat korostuvat talviaikaan, ajovalmentaja Jari Laitinen Haagan Autokoulusta muistuttaa.

2. Alla luminen kottero

Pyryn jälkeen auton putsaamiseen ei ole aikaa ja katolle jää keikkumaan vaarallinen kasa lunta.

- Kun mennään auton luokse, huomataan, että se on lumessa. Autoa putsataan vain sen verran, että sieltä näkee juuri ja juuri ulos. Liikenteessä näkee jatkuvasti autoja, joissa sivulasit ovat täysin peitossa. Se on kaikki pois omasta turvallisuudesta.

3. Oman auton valot hukassa

Sumuvaloja ei aina muisteta käyttää, mutta toisinaan pimeinä ovat muutkin lamput.

- Kaikissa uusissa autoissa eivät pala takavalot lainkaan ja sellainen auto on täysi yllätys liikenteessä. Oman auton valot täytyy tuntea. Mitkä valot ovat päällä, kun käynnistän auton? Onko minulla takavaloja ollenkaan? Täytyykö valoja käyttää itse vai toimivatko ne automaattisesti?

4. Rattiin kurkotellaan liian kaukaa

Ratin takana loikoileva kuski ei saa autoaan hallintaan.

- Monella ajoasento on sellainen, että toimiminen on mahdotonta. Jarrua ei ylletä painamaan kunnolla pohjaan ja ohjatessa kädet ovat täysin suorassa. Aktiiviseen auton hallintaan ei silloin ole mahdollisuuttakaan, Laitinen huomauttaa.

5. Vauhti ei vastaa tilannetta

Varsinkin maantiellä houkutus kaasun painamiseen on suuri, vaikka näkyvyyttä edessä on heikosti. Kaupunkiajossa taas jo kymmenen kilometrin ylinopeus on suhteellisesti suuri.

- Jos näkyvyyttä on vain viisi metriä, ei voida ajaa nopeutta, jolla auto pysähtyy 20 metrin jälkeen. Jopa laissa sanotaan, että nopeus pitää sovittaa niin, että pystyy näkyvällä tienosalla pysäyttämään ajoneuvonsa. Varsinkin 80:n ja 100:n nopeuksissa hidastuvuus on todella heikkoa.

Talvirajoitus voidaan perustella Laitisen mukaan jo talvirenkaan ominaisuuksilla.

- Talvirengas on kuvioltaan huomattavati karkeampi kuin kesärengas, eikä siinä silloin ole samalla tavalla kosketuspintaa tiehen edes silloin, kun tie on kuiva, saatika silloin kun tie on jäässä.

6. Turvaväli on tuntematon

Kolmen sekunnin turvaväliä maantieliikenteessä pidetään turhaan mahdottomana.

- Ihminen tarvitsee reagoimiseen aikaa ja siksi välimatka edessä ajavaan pitäisi laskea aikana. Edessä olevalla välimatkalla on merkitystä myös siihen, että tuleeko itse peräänajetuksi. Sopiva välimatka aiheuttaa monesti sen, että itse en törmää keneenkään, mutta takana tuleva törmää minuun ja työntää nippuun.

Turvavälin pitäminen kaupunkiliikenteessä on Laitisen mukaan peliä.

- Liikenne on elävä mekanismi, jolloin turvavälikin elää. Välissä käy autoja, tulee ja menee, mutta kuljettaja pystyy itse vaikuttamaan siihen, että väli pysyy turvallisena. Väliä täytyy yrittää järjestää itselle, kun joku pyrkii reviirille.

7. Jalka löytää jarrun liian myöhään

Kun edessä olevan jarruvalot syttyvät, ei siihen yleensä reagoida jarruttamalla.

- Menee todella kauan perässä tajuta, että edessä oleva jarruttaa täysillä. Lisäksi moni jarruttaa ensin kytkimellä. Toiminnan pitäisi kuitenkin alkaa hätäjarrutuksella jarrulla. Tehokkaalla jarrutuksella saadaan väistönopeus tai törmäysnopeus mahdollisimman alhaiseksi.

Itseään ei saisi opettaa ajamaan edessä kulkevan auton perään.

- Hyvin monella laskeutuu katse liikennevaloihin pysähdyttäessä edessä ajavan auton perään. Se on aivoille käsky, että tuohon pitäisi ajaa. Kun nopea tilanne tulee, toteutetaan toiminta, jota on päässä monet tuhannet kerrat opeteltu. Hassuimmillaan tilanne menee niin, että edessä oleva väistää sivuun ja peräänajaja tulee perässä. Perän sijaan pitäisi katseella hakea tyhjää paikkaa, Laitinen neuvoo.