Kulttuuri |

Tove Janssonille pysyvä näyttely Helsinkiin

Helsingin taidemuseo HAMin näyttelyyn kuuluu Janssonin vähemmän tunnettuja, suurikokoisia teoksia. Mukana on muun muassa freskoja ja seinämaalaus.

maalaus
Yksityiskohta Juhlat maalla -freskosta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Perjantaina 29.1. avautuvassa pysyväisnäyttelyssä nähdään muun muassa kaksi Janssonin tekemää freskoa vuodelta 1947.

– Tove Jansson tunnetaan taidemaalarina, kirjailijana, kuvittajana ja hyvin monipuolisena taiteilijana, mutta harva tietää, että hän on lyhyen ajan sisällä tehnyt yksitoista julkista monumentaalista taideteosta. Tätä puolta Tove Janssonista me haluamme tuoda esille HAMissa, taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila toteaa.

nainen
Maija Tanninen-Mattila Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
 

Jansson toteutti freskot alunperin kaupungintalon Kaupunginkellari-ravintolaan, josta ne siirrettiin vuonna 1974 Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen ala-aulaan. Arbiksesta freskot lainattiin Ateneumin Tove Jansson -suurnäyttelyyn. Tuolloin todettiin, että ne tarvitsevat kunnostusta ja museo-olosuhteet.

– Freskoja on käsitelty konservointilaitoksellamme korjaamalla ja rapistuneita kohtia maalaamalla. Myös niiden runkoa on vahvistettu, Tanninen-Mattila kertoo.

Tove Janssonin maalaus
Juhlat kaupungissa-fresko. Vivica Bandler tanssimassa keskellä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
 

Henkilökohtainen teos

Toinen freskoista, Juhlat kaupungissa, on ollut Janssonille itselleen varsin henkilökohtainen teos. Siitä löytyy hänen omakuvansa viinilasin äärellä, ja freskossa näkyy myös taiteilijan silloinen rakastaja teatterivaikuttaja Vivica Bandler. Maisemaan on upotettu pieni muumihahmokin, joka löytyy myös Juhlat maalla-freskosta.

yksityiskohta janssonin maalauksesta
Tove Janssonin omakuva. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
 

– Vuosi 1947 oli varsin poikkeuksellista aikaa. Sota oli juuri päättynyt, eikä ihmisten elämä välttämättä ollut juhlaa. Siinä mielessä nämä freskot varmaan toivat ihmisille iloa ja luottamusta tulevaisuuteen.

– Nämä ovat kuin pieniä kohtauksia, jotka yhdessä muodostavat tarinan. Näissä on selvästi tunnistettavia henkilöhahmoja, kuten Tove ja Vivica. Kummassakin freskossa on myös samoja hahmoja. 

Näyttelyyn kuuluu myös 1950-luvulla Auroran lastensairaalaan tehty seinämaalaus.

muumit
Auroran lastensairaalan seinämaalaus Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
 

Japanilaista yleisöä

Näyttely halutaan myös vastaavan kysyntään: sitä on räätälöity esimerkiksi Aasiasta tuleville Jansson-faneille. Heille ei muumi- tai Jansson-tarjontaa pääkaupunkiseudulla juuri ole.

– Kyllähän me toivotaan, että aasialaisilla turisteilla, jotka ovat kiinnostuneita Tove Janssonin elämäntyöstä olisi nyt mahdollista nähdä hänen teoksiaan pysyvästi, Maija Tanninen-Mattila sanoo.

muumi
Yksityiskohta Juhlat maalla-freskosta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
 

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä