Häme |

Tuhkaus kasvattaa suosiotaan

Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnassa kaikista hautauksista 64 prosenttia suoritetaan nykyisin tuhkaamalla.

Kuvassa tuhkauurna siunauskappelissa
Kuva: Arja Lento / YLE

Tuhkausten suosion kasvua selittävät muun muassa sen edullisuus ja hyödyt maankäytössä. Suomessa on 22 krematoriota 20 paikkakunnalla. Tuhkaus onkin suositumpaa kaupungeissa, sillä koko maassa tuhkataan vain noin 40 prosenttia kaikista vainajista. Vielä 20 vuotta sitten osuus oli noin 15 prosentin luokkaa.

Tuhkausten suosion kasvua selittävät muun muassa sen edullisuus ja hyödyt maankäytössä, sillä yhden arkkuhaudan alalle mahtuu yhdeksän uurnahautaa. Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnan hautausmaiden työnjohtaja Heikki Arvonen kertoo, että Vuoreentaan krematoriossa tuhkataan vainajia myös muualta kuin oman seurakunnan alueelta.

Usein seurakunnat suosivat tuhkausta hautausmuotona pitämällä sen hintaa tarkoituksellisesti edullisempana.

Hämeenlinnan Vuorentaan krematorio sai uuden arinan

Kuopiolainen Mikko Ahopelto huoltaa noin kolmannesta Suomen kaikista krematorioista. Ahopellon varsinainen päätyö on teollisuuslaitosten suurien polttouunien muuraamisessa, mutta hän ajautui krematorioiden pariin 1990-luvun lopulla.

Ahopelto kertoo, että ensimmäisellä kerralla krematoriossa työskenteleminen oli pysäyttävä kokemus. Senkin jälkeen tematiikkaa on tullut mietittyä useampaan otteeseen, mutta Ahopelto myöntää paatuneensa sen verran, ettei krematorion muuraaminen enää hetkauta samalla lailla.

- Kaikkeen tottuu, tuumii Mikko Ahopelto työnsä äärellä.

Polttaminen on kaunis tapahtuma

Eniten rakennusmestarina toimivaa Ahopeltoa mietityttävät krematorioihin liittyvät ennakkoluulot, uskomukset ja tabut. Hän toivoisi seurakunnilta avoimempaa suhtautumista tuhkaamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi omaisilla ei normaalisti ole mahdollisuutta saattaa omaistaan uunihuoneeseen asti.

Krematoriot hyvin tuntevana Ahopelto kokee, ettei polttaminen ole sen brutaalimpi hautausmuoto kuin arkun hautaan laskeminenkaan.

Vainajaa ei polteta tulella, vaan uuni lämmitetään ensin noin 700-800 asteeseen. Tämän jälkeen tuli sammutetaan, ja arkku työnnetään kuumaan uuniin, jossa se syttyy itsestään kuumuuden vaikutuksesta. Palaminen kestää toista tuntia, minkä jälkeen tuhkat ohjataan uurnaan. Samassa yhteydessä tuhkasta erotellaan arkun naulat ja muut metallit.

- Minusta tuhkaaminen on kaunis tapahtuma. Voihan sitä miettiä niinkin, että syökö mieluummin mato vai tuli, Mikko Ahopelto kiteyttää ajatuksiaan.

Lähteet:
YLE / Juha Paaso

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä