Ulkomaat |

Tuleeko EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta susi? Kuusi kysymystä ja vastausta

EU:n ja Turkin alustava sopimus turvapaikanhakijoiden siirroista herättää Suomessa ihmetystä. Onko se lainmukainen, poljettaisiinko ihmisoikeuksia, miten sopimus toimisi käytännössä? Kysyimme ministereiltä ja asiantuntijalta.

Syyrialaispoika ja äiti
Syyrialaispoika itkee pettymyksestä äitinsä kainalossa sen jälkeen, kun Turkin rannikkovartiosto oli saanut heidät kiinni kesken yritystä päästä Khiosin saarelle Kreikan puolelle. Kuva: Tolga Bozoglu/EPA

1) Mitä mieltä olette EU:n ja Turkin alustavasta sopimuksesta?

Sopimuksesta on tarkoitus päättää EU:n huippukokouksessa ensi viikon torstaina ja perjantaina. Alustavasti on sovittu, että Turkki sitoutuu ottamaan vastaan Kreikasta kaikki turvapaikanhakijat, mutta valikoi tilalle pakolaisleireiltään saman määrän turvapaikanhakijoita.

EU-maat puolestaan sitoutuvat sijoittamaan Turkista lähetettävät turvapaikanhakijat. Myös Suomen on otettava silloin leireiltä tulijoita:

– Kyllä se varmasti sitä tarkoittaa. Jos hallitsematon tulo Eurooppaan tyrehtyy, meille ei enää tulisi ainakaan näin suuria määriä turvapaikanhakijoita omille rajoille. Ja silloin me voidaan – ja mielestäni meidän pitää – ottaa suoraan leireiltä oma osamme, arvioi sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

– Se oli hyvin pieni askel oikeaan suuntaan. Mutta eihän tässä ole vielä mitään konkreettista tulosta. (Komission puheenjohtaja Jean-Claude) Juncker on aika monta puhetta pitänyt siitä, että "nyt on kaikki kunnossa, vallankumouksellinen parannus tilanteeseen", ja niin ei olekaan ollut. Tämä on aivan tyypillistä EU-jargonia. Että näin tämä toimii – tai sitten ei, sanoo ulkoministeri Timo Soini (ps.)

– Sopimus huolestuttaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Keitä ovat ne, joita palautetaan ja keitä valitaan tilalle, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta. Suoraan leiriltä hakeminen ei sulje pois ihmisten oikeutta hakea oma-aloitteisesti turvapaikkaa.

Väkiparta muistuttaa myös, että yhden reitin tukkiminen ei ratkaise ongelmaa:

– Niin kauan kun turvapaikanhakijoita on Eurooppaan tullut, salakuljettajat ovat keksineet heille kyllä reitit. Aikaisemmin turvapaikanhakijoita tuli Kanariansaarten kautta Afrikasta, sitten tultiin Libyasta Italiaan, sitten tultiin maarajan ylitse Turkista Kreikkaan ja nyt tullaan vesiteitse... uudet reitit löytyvät aina, vaikka rajat laitettaisiinkin kiinni. Tässä vaan ruokitaan ihmissalakuljetusbisnestä, loppupeleissä.

2) Onko sopimus kansainvälisen oikeuden mukainen?

EU-komission mukaan sopimus olisi laillinen, koska Kreikalla ja Turkilla on voimassa oleva palautussopimus ja Kreikka pitää Turkkia turvallisena maana. EU tarkastelee vielä sopimuksen lainmukaisuutta.

Turvapaikanhakijoille jaetaan ruokaa Pireuksessa
Turvapaikanhakijoille jaetaan ruokaa Pireuksessa. Jatkossa kaikki turvapaikanhakijat halutaan palauttaa Turkkiin. Kuva: Orestis Panagiotou/EPA

– En ole nähnyt yksityiskohtia. Millä mekanisimilla Kreikkaan tulleita turvapaikanhakijoita käsitellään ja palautetaan Turkkiin, sanoo sisäministeri Petteri Orpo.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR piti kannanotossaan huolestuttavana ajatusta siitä, että sopimuksella siirrettäisiin kaikki turvapaikanhakijat Turkkiin, jossa turvapaikkaprosessi ei toimi hyvin, eikä pakolaisstatuksen saaneiden elatusta voida taata.

– Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa, ja hakemuksen vastaanottavalla maalla on velvollisuus käsitellä hakemus. Siitä näkökulmasta sopimus vaikuttaa huolestuttavalta, sanoo Kaisa Väkiparta. Rajalla on vaikea erotella ihmisiä. Kenellä on tarve kansainväliseen suojeluun? Sitä varten turvapaikkaprosessi on olemassa. Voihan tulijoiden joukossa olla myös Turkin omaa hallintoa pakenevia turkkilaisia toisinajattelijoita!

3) Mitä käytännön ongelmia näette siinä, että Turkki valikoisi EU-maiden puolesta turvapaikanhakijat?

Osa EU-maista – Suomi mukaanlukien – osallistuu YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmään. Siinä UNHCR määrittää, ketkä leireillä olevat pakolaiset tarvitsevat eniten suojelua, ja kansalliset maahanmuuttoviranomaiset päättävät, keitä valitaan.

Kiintiöpakolaisiksi pääsee vuosittain maailmassa vain joitain kymmeniä tuhansia ihmisiä, vuonna 2014 UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi ehdottamista pakolaisista pääsi kohdemaahansa 73 000.

– Kyllä valintaan tarvittaisiin kansainvälinen järjestö taustalle. Se, että Turkki alkaisi valikoimaan, on ehkä vähän huolestuttavaa: onko heillä paras näky siitä, millä perusteilla ihmisiä siirrettäisiin, arvioi Väkiparta.

Myös Orpo ja Soini lähtevät siitä, että valinnan on tapahduttava yhteistyössä UNHCR:n kanssa.

4) Miten Eurooppaan tulevat turvapaikanhakijat jaettaisiin?

Jakoperiaatteita vielä hiotaan. Sisäministeri Orpo arvioi, että jakosuhteet voivat noudattaa samoja periaatteita kuin aiemmassa EU:n sopimuksessa 160 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittelusta.

– Näihin yksityiskohtiin palataan, sisäministerit ovat koolla torstaina Brysselissä, sanoo Orpo.

Soini ei halunnut vielä esittää arviota siitä, miten paljon Turkin leireiltä voi tulla Suomeen pakolaisia.

– Ei tässä nyt kannata puhua lukumääristä mitään. Olen iloinen siitä, että itärajan tai länsirajankaan ylitse ei tule nyt ketään. Nyt ollaan siinä tilanteessa, mihin perussuomalaiset ovat pyrkineet.

5) Uskotteko, että unionin jäsenmaat hyväksyvät sopimuksen?

160 000 uudelleensijoitettavasta turvapaikanhakijasta vain joitain satoja on todellisuudessa siirretty muihin EU-maihin.

– Tässä huolestuttaa se, että käykö kenties niin, että ihmisiä palautetaan Turkkiin, mutta sieltä ei käytännössä oteta ketään Eurooppaan. EU-maat saattavat toki hyväksyä sopimuksen, kuten hyväksyivät uudelleensijoittamisenkin, mutta kysymys on, miten se viedään käytäntöön, pohtii Väkiparta.

6) Katsooko EU turvapaikanhakijoiden takia sormien lävitse Turkin ihmisoikeuspolitiikkaa?

Turkin opposition tiedotusvälineiden mielestä EU ei puutu siirtolaiskriisin takia riittävästi Turkin hallituksen ihmisoikeusloukkauksiin.

Turkin pääministeri kättelee Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa
Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu kätteli maanantain huippukokouksen päätteeksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Donald Tuskia. Kuva: Olivier Hoslet/EPA

– Kyllähän tässä on pakolaiset pelinappuloiksi laitettu. Muutama vuosi sitten Turkista ei päästetty EU:n alueelle juuri ketään, nyt EU on paniikissa panemassa sitäkin rajaa kiinni. Mihin asti unioni on valmis menemään neuvotteluissa, opposition huoli on varmaan ihan aiheellinen, miettii Väkiparta.

– EU:n pitää hyvin tarkkaan huolehtia siitä, että kun Turkin kanssa tehdään yhteistyötä pakolaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ihmisoikeudet huomioidaan. Toisaalta kun nyt on sovittu, että Turkin jäsenyysneuvottelut avataan uudelleen, se on mahdollisuus nostaa esille myös EU:n jäsenyyden edellyttämiä oikeusvaltion kriteereitä, sanoo Orpo.

– Minkäänlaista sopimusta ei ole vielä valmiina. Turkkia kohdellaan aivan samalla kriteeristöllä kuin muitakin. Jos oikeusvaltioperiaate ei toimi eikä lehdistönvapautta ole, niin onhan se aivan selvä, että ei silloin mikään jäsenyys tule kysymykseenkään, muistuttaa Soini.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä