Seinällä nököttävä sähkömittari ei siten tulevaisuudessa mittaa pelkästään sähkön kulutusta, vaan siitä tulee reaaliajassa elävä sähkönkulutuksen solmupiste, joka voi tehdä hyvinkin itsenäisiä päätöksiä sähkönkäytöstä.

Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo esimerkin.

- Olennaista toimivassa sähköverkossa on tehotasapaino. Jos jokin suuri voimala putoaa pois päältä, tarvitaan sen tilalle nopeasti vastaava määrä energiaa jostain muualta eli reserviä. Tulevaisuuden sähkömittari voi itsenäisesti ottaa pois päältä vaikkapa ilmastoinin, pakastimen tai jonkin lämpöpattereista muutamiksi minuuteiksi. Kun näin tapahtuu tarpeeksi monissa kotitalouksissa samaan aikaan, saadaan sähkönkulutus takaisin tasapainoon. Kallista varavoimaa tarvitaan vähemmän, Partanen selittää.

Suomi kehityksen kärjessä

Älyverkkoon siirtymisen ensimmäinen vaihe on käynnistynyt vaivihkaa jo vuosia sitten. Jo vajaan kolmen vuoden kuluttua pitäisi kaikkien Suomen sähkömittarien olla etäluettavia. Tieto kulutuksesta siirtyy suoraan mittarista sähkönmyyjälle.

Tekniikkaa on kehitetty erityisesti pohjoismaissa, ja kokeiltu Suomessakin jo 70-luvulta lähtien. Monissa maissa asiaa vasta pannaan mietintämyssyyn. Alan teollisuus Pohjolassa onkin hyvissä lähtöasemissa, ja odottaa mielenkiinnolla avautuvia vientimarkkinoita.

Myös toiseen suuntaan

Kun älyverkko aikanaan on käytössä, voi kotitalouksissa olla jo omaakin energiantuotantoa. Sähköllä voidaan silloin käydä myös kauppaa.

-Toinen suuri muutos tulevaisuudessa onkin juuri se, että sähköverkkoon voi myös tarjota sähköä. Sitä voidaan toimittaa suurtehoakuista, tuuli-,aurinko- tai biovoimalasta. Älykäs verkko mahdollistaa sähkönkäyttäjien aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille. Ylijäämäsähkö voidaan myydä verkkoon, Partanen muistuttaa.

Satojen miljoonien investoinnit

Älyverkko ei vaadi - yllättävästi - uusia sähkölinjoja. Sähköverkkoa on Suomessa kuitenkin uusittava. Maaseudun avolinjat on pääosin rakennettu toisen maailmansodan jälkeen 50- ja 60-luvuilla. Vanhat puutolpat ovat tulleet tiensä päähän, ja ne on uusittava 10 - 15 vuodessa.

Avolinjojen tilalle pyritään vetämään kaapelit niin usein kuin mahdollista. Ruotsi on tehnyt niin jo pitkään. Kaapelia käytettäessä myrsky- ja lumituhojen aiheuttamat sähkökatkokset vähenevät huomattavasti. Professori Partanen arvioi Suomen sähköverkkoa uusittavan lähivuosien aikana satojen miljoonien edestä. Hän ei kuitenkaan usko, että se merkittävästi nostaisi sähkön hintaa.