Kotimaa

Tulkkaus tapahtuu yhä useammin etänä – synnytyksestä voi joutua selviytymään elekielellä

Etätulkkaukseen joudutaan turvautumaan entistä useammin. Harvinaiset kielet ja tulkkien käyttö erityisesti virka-aikaan rajoittavat käännösavun riittävyyttä. Esimerkiksi Oulussa synnytykseen pyritään järjestämään tulkki, kun taas Helsingissä tilanne on toinen.

Kätilö pukee vastasyntynyttä vauvaa.
Kätilö Janita Tasa pukee vastasyntynyttä. Tyttö saa sekä suomenkielisen että kiinankielisen kutsumanimen. Kuva: Yle

Kätilö Janita Tasa pitelee sylissään muutaman tunnin ikäistä tyttövauvaa. Pienokainen saa kaksi kutsumanimeä – suomenkielisen ja kiinankielisen. Vastasyntyneen tytön äiti osaa auttavasti suomea, mutta isä ei kätilön kanssa kykene keskustelemaan.

Janita Tasalle tilanne on tuttu. Kätilöopiston sairaalan synnytysosastolla elekieli on arkipäivää. Kielitaidottomia maahanmuuttajia osastolla on liki päivittäin eikä tämän sairaalan synnytyssalissa käytetä tulkkeja tilanteen arvaamattoman keston vuoksi.

– Etenkin sellaisessa tilanteessa, jos äidin tai vauvan voinnissa tulee jotain poikkeavaa niin silloin on kyllä pulassa. Silloin ei pelkällä elekielellä pärjää, Tasa kertoo.

Aamu- ja iltapäivän ruuhkatunteina tulkkausapu on kortilla

Tulkin saaminen sairaalaan asti tai vaikkapa poliisin pakeille on jo tovin ollut kortilla. Etenkin virka-aikaan sekä aamu- että iltapäivällä ruuhkapiikeissä se on liki mahdotonta.

Arkiaskareissa perheet saattavat sinnitellä lapsen suomen kielen taidon varassa, mutta muussa asioinnissa yhä useampi joutuu tyytymään etätulkkaukseen.

– On myös tilanteita, joissa henkilö ei edes halua, että sukulaiset tietävät mistä asioinnissa on kysymys tai puhutaan hyvin henkilökohtaisista ja vaikeista asioista, kertoo A-Tulkkaus Oy:n toimitusjohtaja Susanna Taipale-Vuorinen.

On myös tilanteita, joissa henkilö ei edes halua, että sukulaiset tietävät mistä asioinnissa on kysymys.

– A-Tulkkaus Oy:n toimitusjohtaja Susanna Taipale-Vuorinen

A-Tulkkaus Oy, entiseltä nimeltään Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, on pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS-kuntayhtymän omistuksessa. Yhtiö tekee vuosittain noin 70 000 tulkkaustuntia ja määrä on kasvussa. Eniten tulkkauksia on venäjän, somalin, arabian ja soranin kielillä.

Omalta jakkaraltaan etänä työskentelevä tulkki on myös ajan säästämiseksi tehokkain apu, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

– Tärkeintähän on, että tulkki voi olla yhdessä paikassa, eikä aikaa kulu pääkaupunkiseudulla liikkumiseen. Se mahdollistaa paljon enemmän tulkkaustunteja yhden työpäivän aikana, Susanna Taipale-Vuorinen sanoo.

Ammattitaitoisia, harvinaisten kielten kääntäjiä saattaa koko maassa olla vain yksi tai kaksi - kaikkien käytössä.

Tulkkauksen tarve jopa kolminkertaistunut vuodessa

Pohjoismaiden suurin käännös- ja tulkkauspalveluja myyvä yritys, Semantix, on jo pitkään tehnyt ison osan tulkkauksistaan etänä, sillä yritys toimii koko Suomen pituudella.

Yhtiön tulkkauspalveluiden johtaja Marja Lähde arvioi, että tulkkauksen tarve on jopa kolminkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna.

Lähde muistuttaa, ettei kyse ole ainoastaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta vaan maassa asuu entistä enemmän vieraskielistä väkeä, joka tarvitsee käännösapua.

Suomessa on kaksi kansalliskieltä ja yksi alkuperäiskieli, joten yhteiskuntamme on jo lähtökohtaisesti monikielinen, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

– Ja esimerkiksi tuomioistuimissa on selkeät säännöt siitä, että siellä saa käyttää omaa kieltään. Tämä tarkoittaa sitä, että kielellisillä oikeuksilla on aika vahva perusta meidän perustuslaissamme ja lainsäädännössä, Stenman sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä