Kotimaa

Tulojen tippuminen eläkkeelle jäädessä yllättää – "Kaikkeni teen, että tästä selviän"

Monelle tulee yllätyksenä, ettei kuluttaminen voi jatkua vanhaan malliin siirryttäessä työelämästä eläkkeelle.

Kuvassa laskuja ja muutamia euroja.
Kuva: Anssi Leppänen / Yle

Yhä useampi ikäihminen on ongelmissa velkojen kanssa. Tilanne näkyy muun muassa velkaneuvontapalveluissa, joissa yli 60-vuotiaiden avuntarvitsijoiden osuus on kasvanut. Esimerkiksi Takuu-Säätiön vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn hakee vuosittain aina vain suurempi osuus yli 60-vuotiaita. Myös neuvovaan puhelimeen kilauttavista joka kymmenes on yli kuusikymppinen.

Takuu-Säätiön tapausten perusteella tulotason lasku tulee monelle eläkkeelle jäävälle yllätyksenä. Velaksi ostetaan vanhaan malliin.

– Ennenkaikkea siinä yllättää se, että jos siinä eläkkeelle jäädessä on vielä maksamattomia velkoja, niin kuinka kauan niiden takaisin maksaminen oikeasti kestääkään, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar sanoo.

–Se on yllättävän pitkä aika, mitä menee muutaman kymmenen tuhannen euron kulutusluottopotin takaisinmaksuun jo ihan keskituloisella työssäkäyvällä. Puhumattakaan sitten, kun tulot laskee, kun jäädään eläkkeelle.

"Laskut hoituvat, kun hoituvat"

70-vuotias Anja Lindgrén on joutunut taistelemaan raha-asioiden kanssa viime vuosikymmenet. 1990-luvun lama-aikana syntynyt asuntovelka johti kierteeseen, jossa lainoilla ja pikavipeillä on paikattu aiempia velkoja. Nykyisin laskut hoituvat, kun hoituvat.

– Viiveellä... pikkuhiljaa. Yritän maksaa puhelinlaskun ja sähkölaskun. Ne ovat tärkeimmät, Anja Lindgrén luettelee.

Lindgrén asustaa poikansa ranta-asunnolla kolmen kissan kanssa. Sukulaisten apu on tärkeää. Jos raha-asiat ratkeavat parhain päin, ovat auttajat ensimmäisenä saamassa.

– Kaikkeni teen, että tästä selviän. Ensin pojalleni ja veljelleni korvaisin kaiken sen avun, minkä olen saanut.

Toiveissa eläkkeellejäämisvalmennusta ja verohelpotuksia

Velallisia auttavan säätiön toiminnanjohtaja toivoisi esimerkiksi eläkkeellejäämisvalmennusta, jossa tulevista muutoksista muistuteltaisiin jo työssäkäyntiaikana.

– Se olisi varmasti onnenpotku monelle. Meillä kyllä aika moneen asiaan valmennetaan, mutta aika vähän valmennetaan siihen, mitä eläkkeelle jääminen tarkoittaa. Esimerkiksi ammattiliitot voisivat herätellä omaa väkeään, Pantzar heittää.

Liiallinen hyväsydämisyys voi myös johtaa velkoihin. Toiminnanjohtaja Juha Pantzar kertoo, että yhä enemmän vastaan tulee tapauksia, jossa rahaa lainataan toisten auttamiseen.

– Autetaan usein esimerkiksi hankalassa tilanteessa olevia aikuisikäisiä lapsia. Silläkin uhalla, että omat velat jäävät maksamatta ja joudutaan itse ongelmiin. Sitä näkee todella paljon.

Velkojen kanssa painiva Lindgrén toivoisi myös valtiovallalta apua eläkeläisten rahapulaan.

– Jos eläkeläisiä ei verotettaisi tällä tavalla... Että he pystyisivät kuluttamaan, käyttämään ja matkustamaan ja elämään, niin kaikki nousis kohisten. Mutta siihen ei ole mahdollisuutta. Verotuksella viedään kaikki. Varsinkin eläkeläisten verotuksella, Anja Lindgrén harmittelee.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä