Kulttuuri |

Tuntemattoman sotilaan kääntäjä kaipaa vinkkejä suomalaisilta

Tuntemattoman sotilaan englanninkielisen käännöksen tekijää kiinnostavat suomalaisten suosikkirepliikit.

Audio: Liesl Yamaguchi on Tuntemattoman sotilaan uuden englanninnoksen tekijä
Audio
Liesl Yamaguchi kääntää Tuntematonta sotilasta englanniksi. Audio: Yle / Philip Tidwell

Liesl Yamaguchi sai ensikosketuksen suomen kieleen high schoolissa Kaliforniassa. Yksi luokkatoveri oli Helsingistä, ja hänen kanssaan Liesl oppi ensimmäiset sanat. Samainen ystävä esitteli Lieslille Tuntematon sotilas -nimisen kirjan. Ystävä valitteli kirjan englanninkielista versiota ja piti koko kirjaa mahdottomana kääntää sen murteiden rikkauden vuoksi.

Mentyään collegeen vuonna 2003 Liesl aloitti vakavammat suomen opinnot Aili Flintin johdolla.

Liesl Yamaguchi on sittemmin todennut, että suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen alkukielellä on ollut korvaamaton, vaikkakin ajoittain vaativa kokemus.

Nyt Liesl pyytää alkukielen puhujilta vinkkejä kirjan mielenkiintoisimmasta murreilmaisuista.

Ensimmäistä kertaa Suomeen

Suomeen Liesl Yamaguchi tuli ensi kertaa vuonna 2004 ystävän kutsusta. Vuosina 2006-2007 hän opiskeli täällä Fulbright-stipendiaattina.

Yamaguchi on opiskellut Yhdysvalloissa New Yorkin Columbia Universityssä ja on nykyisin newjerseyläisen Princetonin tohtorikoulutettava.

Euroopassa hän opiskellut Sorbonnessa, Oxfordissa, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa.

Suomen kieli sopi mainiosti hänen amerikkalaiseen, vertailevan kirjallisuustieteen tutkintoonsa neljänneksi kieleksi.

Ensivaikutelmia

Liesl Yamaguchin suomalaisen vuokranantajan ensikommentti hänen yliopistourastaan oli melkein kuin repliikki rauhanajan Tuntemattomasta.

- "Onpa hyvä, että olet käynyt kouluja: roskien ulosvieminen lajitteluineen on Suomessa niin vaikeaa, että tohtorinopintoja siinä tarvitaankin", Yamaguchi muistelee.

Kalifornian ja Suomen välillä oli muutakin kuin maantieteellistä etäisyyttä, molemmin puolin. Liesl Yamaguchi kertoo, että hänen intoilunsa pakkasesta, pimeästä ja talviuinnista ei tahtonut aueta kotiseudun kavereille hänen käydessään joululomalla kotona.

Ulkomaalaista Suomen-kävijää Liesl Yamaguchi varoittaa puolivakavissaan suhtautumasta liian rennosti pohjoisiin erikoisuuksiin. Esimerkiksi avantouintiin kannattaa mieluimmin suhtautua vähän arkaillen, muuten suomalainen kaikesta tasaisuudestaan huolimatta saattaa pitää vierasta rehentelijänä.

Tuntemattoman sotilaan uusi käännös

- Jo ensimmäisellä kerralla Suomessa kuulin murre-eroja, oli ihan ilmeistä, että savon korostus oli erilainen kuin vaikka helsinkiläisen tai turkulaisen puheen. Kuulin siis erot, vaikka en täysin ymmärtänytkään, mitä sanottiin.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat ihmisten suosikkirepliikit kirjassa, esimerkiksi heidän omalla murteellaan, mikä niissä pitäisi ottaa erityisesti huomioon.

– Kääntäjä Liesl Yamaguchi

Liesl Yamaguchi sanoo, ettei vieläkään käsitä kaikkea puhekielisyyttä tai perinteisten murreilmaisujen merkityksiä. Tämän vuoksi hänestä on tärkeää voida työskennellä Suomessa, jossa voi saada ensikäden apua ilmaisujen taustoista.

Liesl Yamaguchia kiinnostavat myös lukijoiden Tuntematon sotilas -kokemukset.

- Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat ihmisten suosikkirepliikit kirjassa, esimerkiksi heidän omalla murteellaan, mikä niissä pitäisi ottaa erityisesti huomioon.

Tuntemattoman jutuissa kuuluu sosiaalinen verkosto

Tuntematon sotilas on tunnettu murteiden paljoudesta ja puheen muodollisuuden eri asteista. Puheella ylimalkaan ilmaistaan henkilöiden maailmankuvaa ja vaikkapa suhtautumista auktoriteetteihin.

Murteiden kääntäminen englannin puhekielisyyksiksi ei ole mahdollista Penguin Classics -laitoksessa.

- Englanti on niin laajalle levinnyt kieli ja kirjaa myydään esimerkiksi Yhdysvalloissa, Intiassa ja Australiassa. Brooklynin slangi olisi mieletöntä New Delhissä.

Hahmojen piirteet voi kuitenkin saada käännökseen, mutta kieltämättä se on ensi vuoden suuri haaste.

Ajankohtainen kuin klassikko

Tuntematonta sotilasta on taivuttu pitämään vähintään keski-ikäsiten mörriköiden kirjana ja suorastaan turvapaikkana kaunokirjallisuudesta ja sen sellaisesta. Asiasta on vallinnut jonkinmoinen yhteisymmärrys niin mörriköiden kuin kulttuuriväen kesken.

Nyt menevät maailmankirjat taas sekaisin. Arvostettu kustantaja julkaisee sen kirjallisuuden klassikkojen julkaisusarjassa ja kehuu vielä päälle.

Miten Linnan teos elää ja hengittää nuorelle yliopistonaiselle, onko Tuntematon enää ajan tasalla?

- Se on minun - ja kustantajan - mielestä hyvinkin ajan tasalla. Klassikko tarkoittaa sitä, että kirjassa on jotain ajatonta. Voi olla, että Tuntematon sotilas on eri kirja keski-ikäiselle suomalaiselle kuin jollekin muulle. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kirja voisi puhutella kaikenlaisia lukijoita. 

Voit lähettää vinkkisi Liesl Yamaguchille Facebookin kautta

Voit myös kommentoida aihetta alla olevalla lomakkeella.

Kommentoi aihetta (17 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • Sotakirjojen ystävä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tämä on kiinnostava aihe, ja Yamaguchi ja Penguin ansaitsevat hatunnoston kunnianhimoisesta yrityksestä.

  • Auktoriteetitien väheksyminen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyse on "itsenäisen ihmisen" oma arvon tunnon tietämyksestä. Siinä ei "turhan puhujia ja itsensä tärkeäksi tekemällä saada samaan muottiin mahtumaan mihin käskyttäjät haluaisivat", jokainen oma persoona ja se tekeekin siitä hauskan. Rokka esim. sanoo kyllä tekevänsä sen mitä pitää, mutta ei rupea kiviä ylempiensä (Lammion) poluille asettelemaan. Jokainen siis kyllä hoitaa järkevät toimet mutta idiootiksi hän ei ryhdy käskystäkään. Vastaavasti sama toistuu kun Leino ja kaksi muuta saa "asennossa seisomis rangaistuksen" eikä ne sitä lopeta vaikka pommitus alkaa, vaan seisovat rangaistuksensa. Itsepäisyys on kansan luonteelle ominainen piirre oikeudenmukaisuudessa ja velvollisuudessa. Ei ole murteiden takia muutekaan helppoa Suomea ymmärtää ulkopuolisen. Haastavaa se tulee olemaan ja hatunnosto kääntäjälle.

    Sanonta ei sota yhtä miestä kaipaa, osoittaa sekin joskus senkin olevan tarpeellinen. Suomalainen on oman arvonsa tunteva eikä sitä saa alistettua muotteihin. Yrittäneet ovat.

  • Rivimies

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Helsingin Sanomat järjesti vuonna 1992 laajan kyselyn Suomen itsenäisyydenajan parhaasta kirjasta. (Sen jälkeen ei ole tainnut vastaavan laajuisia asiantuntijaäänestyksiä ollakaan.) Eniten mainintoja siinä sai Volter Kilven "Alastalon salissa", mutta muistaakseni myös Linnan romaanit, Tuntematon sekä Täällä pohjantähden alla, olivat siinä kärkisijoilla.

  • Wulkan

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tuntemattoman kääntäminen toiselle kielelle on haaste jossa kääntäjän taidot mitataan. Suomen murre-eroissa kun ei ole kyse pelkästään erilaisesta puhetavasta vaan siinä on myös paljon semantiikkaa mukana. Tämä pätee erityisesti Savon ja Hämeen murteisiin. Tunnen kääntäjän joka käänsi Tuntemattoman eräälle pienemmälle kielelle. Hän sanoi että sitä työtä ei voi tehdä päätoimisesti ja aikataulujen rajoissa, vaan eri kohtien käännöksiä täytyy miettiä ja mutustella rauhassa. Käännös eteni sykäyksittäin - joskus valmistui paljon, toisinaan vähemmän. Mutta sanoi lopulta olevansa erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

  • Karjalainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Väinö Linna kirjoitti sotamiehelle aivot, joita hän myös käytti. Tästä johtuen Tuntematon on edelleenkin poikkeuksellinen kirja sotaromaanien joukossa.

  • Epäilen,

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    ettei tule valmistumaan. Suomen murteiden kääntäminen englanniksi kun on vaikea homma.

    • Riitta Mustonen

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Eikös tuo Liesl juuri tuossa todennut, että hän ei voi kääntää murteita puhekielisyyksiksi koska kirja menee koko englanninkieliseen maailmaan. "Murteiden kääntäminen englannin puhekielisyyksiksi ei ole mahdollista Penguin Classics -laitoksessa.

      - Englanti on niin laajalle levinnyt kieli ja kirjaa myydään esimerkiksi Yhdysvalloissa, Intiassa ja Australiassa. Brooklynin slangi olisi mieletöntä New Delhissä.

      Hahmojen piirteet voi kuitenkin saada käännökseen, mutta kieltämättä se on ensi vuoden suuri haaste.

  • Munni

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ainoa mikä minulle on jäänyt päähän on "Kiitos vaan kauhiast paljo, kyl mnää täl elänki jo pual vuat" tai jotain sellaista!!

  • Ressu

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Laihoja on silakat Joulukaloiksi.

  • Pikkuveli

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Linna otti kovan haasteen kun käytti murteita. Yleensä muita kuin omaa murretta on vaikea oppia. Minusta vaikeampaa kuin uuden kielen opiskelu. Itse opin lapsena Pohjanmaan ja turkulaisen, ja aikuisena monien vuosien aikana osan Savosta. Silti puhun englantia paremmin kuin savoa. Linnan murreilmaisut voisikin osin korjata muhevammiksi, ja jopa lisätä niitä paikallisten osaajien paneeleissa. Englantiin murretta ei voi kääntää mutta kansankielen tavoittelu voisi toimia. Se kysyy kirjailijan kykyjä.

  • netti-vinkki

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Laita mielenkiintoisimmat lauseet suomeksi omille nettisivuille. Voimme sitten porukalle kääntää lauseita englanniksi ja antaa toistemme vaihtoehdolle pisteitä ja kommentteja. Murrettahan ei voi kääntää, mutta jotenkinhan samantyyppisen kuvailevan kommentin toisesta kulttuurista voisi keksiä. Erittäin hauska ajatus.

  • Mörrikkä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyllä kulttuuriväki on aina tiennyt, että kyse on hyvästä fiktiosta, Toini Havun epäonninen arvostelu oli vain sääntöä vahvistava poikkeus. Tuntuu oudolta leimata Tuntematon sotilas joksikin ei-kirjaksi vain siksi, että se kertoo sodasta.

  • Nuori lukija

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Olin ehkä 15v, kun eräänä iltana aloin kirjaa lukemaan.

    Välillä vilkaisin kelloa -nukkuakin pitäisi, aamulla kouluun.

    Joskus yöllä päätin: ei tässä kesken sodan mihinkään kouluun ehdi. Niinpä luin kirjan "samoilla silmillä" ilman häiritseviä taukoja.

    Persoonat, historia, suomen kieli, ym. veivät mukanaan.

    PS. En katso elokuvaa toistuvasti, kerran katsonut -latisti oman lukukokemuksen.

  • Ammattikääntäjä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Miksi toimittaja ei ihmettele ensikertalaisen kääntäjän kokemattomuutta?

    • Toinen ammattikääntäjä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Sillä Tuntemattoman uuden käännöksen tärkeys näköjään sumentaa kaikkien osapuolten arvostelukykyä. Yamaguchi ei ole julkaissut *ensimmäistäkään* su>en romaanikäännöstä, mutta tästä sekä Penguin että WSOY ilmeisesti viis välittää, sillä kyseessä on Tuntematon. Pelkästään Yamaguchin väittämä, jonka mukaan "murteita ei voi kääntää englanniksi", on hälyttävän paljastava ja kertoo paljon hänen kokemattomuudestaan. Murteita on toki vaikea kääntää englanniksi, mutta sehän nyt on eri asia.

  • Tuntematon nostomies

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Hei! Luin haastattelunne Suomen Kuvalehdestä, ja minua jäi vaivaamaan ylitulkintanne Punakaartin marssin laulamisesta. Kohtausta ei voi mitenkään verrata Casablancan dramaattiseen laulutaisteluun. Vanhala laulaa laulun yliampuvalle pateettisuudelle hihitellen, ja erittäin juopunut Koskela yllyttää jatkamaan, ei siksi, että hän lietsoisi luokkaristiriitaa, vaan saadakseen nostalgisena kuulla laulun, joka hänen lapsuudessaan oli tärkeä hänen sukulaisilleen. Jatkossa Koskela yllyttää miehiä laulamaan kaikenlaisia lauluja, mm. sota-ajan viihdelaulua Eldankajärven jäätä... Pitääkö olla suomalainen ymmärtääkseen tämän kohtauksen luonteen sellaisena kuin se on -- kysymyshän on jäyhän hämäläisen tunnelmoinnista humalapäissään? Upseerikorsussa joku laulaa Horst Wesseliä, mutta ei Linna esitä laulajaa natsina... Kirjan ainoa voimakkaasti poliittinen hahmo on kommunisti Lahtinen, jolle sota aiheuttaa niin voimakkaan sisäisen ristiriidan, että ainoa ulospääsytie on uhmakas kaatuminen.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä