Tunturimittarit iskivät Käsivarren Lapin ja Ylä-Lapin herkkään tunturikoivikkoon massoittain viimeksi 2000-luvun alkupuolella.

Ylä-Lapissa sekä tunturimittareiden että hallamittareiden vierailusta jäi jälkeen jopa 400 neliökilometriä syötyjä tai kuolleita koivikoita.

Mutta ainakin tunturikoivu osaa kehittää keinoja tuholaisia vastaan.

Sanna Haviolan väitöstutkimuksen mukaan tunturimittarin järsimässä tunturikoivun lehdessä tapahtuu kemiallisia muutoksia, jotka taas lisäävät koivun vastustuskykyä.

Muistijälki tunturimittaria vastaan voi tulla jopa viiden vuoden ajaksi.

- Tutkimuksessani olen havainnut, että tunturikoivut, joita tunturimittarit ovat jo olleet syömässä, ovat selvästi huonompaa ruokaa mittareille.

- Epäilemme, että kun lehteä vioitetaan, vetyperoksidin määrä lisääntyy siinä lehdessä. Ja entsyymiaktiivisuuden lisääntyminen liittyy tähän, kertoo Sanna Haviola lehdessä tapahtuvasta kemiallisesta reaktiosta.

Kyse on fenoleiden määrästä lehdissä. Niitä pidetään tärkeinä yhdistelminä kasvien puolustautuessa kasvinsyöjiä vastaan.

Muitakin tapoja puolustautua

Sanna Haviolan tutkimuksen mukaan kemiallinen vastareaktio on perinnöllistä, eivätkä kaikki tunturikoivut siis saa automaattisesti hyvää vastustuskykyä tuholaisten vierailun jälkeen.

Tunturikoivuilla on kuitenkin myös muita tapoja torjua tunturimittareita, Sanna Haviola, sanoo.

- Vaikka koivu syödään lehdettömäksi parinakin vuonna, voi käydä niin, että päärungon kuollessa siitä voi tulla sivuvesoja tai juurivesoja lähteä sitten myöhemmin kasvamaan.

Tunturikoivujen kavereita ovat myös mittareita syövät linnut.

- On havaittu, että ne saattavat viestiä muille pedoille, esimerkiksi houkuttelevat lintuja paikalle syömään tunturimittareita.

Mitä tekee ilmaston lämpeneminen?

Tunturimittarit hyötyvät mahdollisesta ilmaston lämpenemisestä, sillä mittareiden munat kuolevat vasta 36 asteen pakkasessa.

Sanna Haviolan tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lämpötilan kasvaessa myös tunturikoivun lehtien kemia muuttui niin, että tunturimittarien toukkien kasvaminen hidastui.

Haviolan mukaan tästä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, että ilmaston lämpeneminen lisäisi myös tunturikoivun vastustuskykyä.

Lämpötilamuutokset näet voivat esimerkiksi järkyttää tunturikoivun tarkkaa lehtien puhkeamisajankohtaa.

Filosofian maisteri Sanna Katariina Haviolan väitöskirja "Kasvinsyöjiin liittyvä muuntelu tunturikoivun lehtien kemiassa" tarkastetaan Turun yliopistossa 8.maaliskuuta kello 12.00.