Häme |

Tuomenkehrääjäkoi pitää lämpimistä kesistä

Tuomet harson peittämäksi aavepuuksi muuttavat tuomenkehrääjäkoit ovat hyötyneet viime kesien lämmöstä. Toukat syövät puun lehdet, mutta yleensä puu toipuu hyökkäyksestä.

Tuomenkehrääjäkoin toukan syömä tuomi
Kuva: Markku Karvonen / Yle

Hämeenlinnan seudulla keskikesän maiseman vihreydestä erottuvat tuomenkehrääjäkoin toukkien valtaamat harmaat tuomet. Hyönteisen kannanvaihtelut ovat suuria. Muutaman vuoden poissaolon jälkeen perhoslaji yleistyy, kunnes loiset taas tekevät selvää sen toukista.

- Lajilla on mennyt hyvin, koska pitkään meillä on ollut hyviä lämpimiä kesiä. Jos rupeaa näyttämään siltä, että tuomet harsuuntuvat, niin toukkia on yleensäkin paljon. Se ei ole kovin paikallinen kannan syklisyydeltään, vaan vaihtelee laajemmalla alueella.

- Lähinnä jaksot ovat kiinni suurilmastosta. Jonkin verran eroja kannanvaihtelussa on rannikkoalueiden ja sisämaan välillä, sanoo hyönteistutkija Jaakko Kullberg Luonnontieteellisestä museosta.

Kuiva lämmin suosii, pakkanen ja loiset tappavat

- Voimakas kannanvaihtelu on luontaista lajille. Kovat pakkastalvet voivat verottaa talvehtivaa populaatiota, muuten se on riippuvainen alkukesän säistä. Jos on kuivaa ja lämmintä, tuomenkehrääjäkoi menestyy hyvin. Jos on kylmä ja sateinen alkukesä, niin vastaavasti huonosti.

- Jos useampana vuonna kanta on voimakas, niin romahdus on jo odotettavissa. Massoittain esiintyvä laji on altis loisille, jotka lisääntyvät samassa suhteessa. Kannanromahdus etenee muutamassa vuodessa läpi koko levinneisyysalueen.

Tuomi yleensä kestää koettelemuksen

Vaikka tuomenkehrääjäkoin toukkien puhtaaksi syömä ja suojaharsoillaan peittämä puu näyttää kuolleelta ja aavemaiselta, Jaakko Kullbergin mukaan tuomi suosii hyviä maita ja sillä on energiaa selvitä hyönteisten rasituksesta. Eikä hän pidä koita varsinaisena haitallisena tuholaisena, koska tuomella ei ole viljelymerkitystä. Ihmiselle hyönteinen on vaaraton, vaikka toukkien kuhina inhottaisi.

- Tuomi on aika hyvin sopeutunut lajin hyökkäyksiin, yllättävän hyvin puut sen kestävät. Mitä taas tulee puiden ulkonäköön, onhan se aika eksoottinen tapahtumana. Enemmän näkisin sen keskustelun rikastuttajana kuin todellisena katastrofina.

- Minusta tuomenkehrääjäkoita ei ole syytä yrittää torjua. Vahinko on jo tapahtunut kun puun harmaantumisen huomaa. Minkäänlaisia myrkkyjä en soisi käytettävän. Niillä todennäköisemmin vain onnistuu tappamaan loiset, jolloin tuomenkehrääjäkoin toukat voivat seuraavana vuonna entistä paremmin, miettii Jaakko Kullberg.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä