Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto järjestää tänään toista kertaa avointen ovien päivän. Liiton johtajan Max Arhippaisen mukaan liitto haluaa tilaisuudellaan osallistua turkistuotantoa käsittelevään keskusteluun.

- Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden nähdä itse, miten turkistuotantoa harjoitetaan, ja millaista on turkistilalla, Arhippainen kertoo.

Avoimet ovet -tapahtuma järjestetään seitsemällä tilalla, eri puolilla Suomea. Mukaan pääsevät vain ennalta ilmoittautuneet ja ryhmien koko on rajattu, jotta vierailu ei häiritsisi tilan eläimiä.

Eläinten tarhaus jakaa mielipiteitä

Eläinsuojeluliitto Animalian puheenjohtaja Sami Säynevirta pitää vierailumahdollisuutta tervetulleena. Hän vieraili vastaavassa tilaisuudessa viime syksynä ja aikoo osallistua siihen myös tänä vuonna. Säynevirran mukaan avointen ovien järjestäminen on osin reaktio eläinaktivistien julkisuuteen tuomaan kuvamateriaaliin, jossa Säynevirran mukaan esitellään alan epäkohtia Suomessa.

- Turkistarhaajat haluavat näyttää tällaisia malliturkistarhoja, joissa heidän mielestään asiat ovat hyvin. Kyseessä on kuitenkin julma elinkeino eläimiä kohtaan, hän sanoo.

Säynevirta ei usko, että tapahtumassa esitellyt tarhat antaisivat kattavaa kuvaa suomalaisista turkistarhoista.

Turkiseläinten kasvattajia edustava Max Arhippainen on toista mieltä. Hänen mukaansa vierailulla voi nimenomaan tutustua tavallisen turkistarhan arkeen. Tilat ovat valikoituneet esittelyyn sen mukaan, kuka tuottaja haluaa avata oman tilansa, ja kenellä on valmius kertoa sen toiminnasta halukkaille.

Uskon, että porukka, joka toimintaa nyt jatkaa, tekee työtä vakavammalla otteella, kuin vielä muutama vuosikymmen sitten

- Max Arhippainen

- Joukossa on myös suhteellisen vanhoja tiloja, joissa näkee kuluneisuutta, mutta tärkeintä on, miten eläimet hoidetaan, Arhippainen korostaa.

Tavoitteena alan ammattimaistuminen

Turkiseläinten kasvattajain liitto kertoo valvovansa jäsentensä tarhoja ja antavansa tarvittaessa huomautuksen puutteista. Yleensä puutteet korjataan, ja tämän jälkeen yhteistyö jatkuu.

- On kuitenkin kourallinen tiloja, jotka eivät ole mukana meidän toiminnassa. Nämä ovat sellaisia tuottajia, jotka eivät ole reagoineet huomautukseen. Onneksi joukko on kuitenkin rajallinen, kertoo Arhippainen.

Liitossa on tällä hetkellä noin 1000 jäsentilaa. Määrä on romahtanut 80-luvun huippuvuosista ja on ollut senkin jälkeen tasaisessa laskussa. Arhippainen näkee alan tulevaisuuden kuitenkin myönteisenä. Uusien EU-määräysten myötä häkkien koot ovat hieman kasvaneet, mikä on tarkoittanut uusien investointien tekemistä. Arhippaisen mukaan toiminta on samalla ammattimaistunut.

Uusia yrittäjiä on tulossa mukaan toimintaan mahdollisesti jo ensi keväänä. Tarhaukseen on ollut kiinnostusta esimerkiksi sikatilallisilla, joiden oman alan kannattavuus on laskenut.

- Uskon, että porukka, joka toimintaa nyt jatkaa, tekee työtä vakavammalla otteella, kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, sanoo Arhippainen.