Tutkimustulos vahvistaa Suomessa jo käytössä olevan lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen hoitolinjauksia ja tuloksia tullaan käyttämään uusien hoitosuositusten laadinnassa lukuisissa eri maissa.

Tutkimuksessa selvisi, että antibioottihoidon viivästyminen ei huonontanut välikorvatulehduksesta paranemista, ja kaksi kolmasosaa lapsista parani myös ilman antibioottihoitoa.

Tähtisen mukaan antibioottihoito tulisi aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma.

Antibiootin hyöty näkyi jo ensimmäisinä hoitopäivinä

Paula Tähtisen väitöstutkimuksessa antibioottia saaneilla lapsilla hoito epäonnistui vain joka viidennellä ja lumelääkettä saaneilla lapsilla lähes puolella. Antibiootti oli lumelääkettä tehokkaampi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, ja ero ryhmien välillä vain lisääntyi hoitoviikon aikana. Kaksi kolmasosaa lapsista parani myös ilman antibioottihoitoa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös, onko antibioottihoidon viivästymisestä haittaa lapsen korvatulehduksen paranemiselle. Monessa maassa suositellaan äkillisen välikorvatulehduksen hoidoksi seurantaa kipulääkkeen avulla, ja antibiootti aloitetaan vain niille, joiden vointi ei ala parantua 2-3 päivässä.

Tähtisen väitöstutkimus osoitti, että antibiootti oli tehokas myös silloin, kun se aloitettiin keskimäärin 2 päivää diagnoosin jälkeen. Odotusaika ennen antibiootin aloittamista saattoi kuitenkin lisätä lapsen oireilua, poissaoloa päivähoidosta ja vanhempien poissaoloa töistä. Tähtinen korostaakin, että äkillisen välikorvatulehduksen hoitopäätökset tulee tehdä aina yksilöllisesti lapsen oireet ja perheen tilanne huomioiden.

Vertailuja kahden maan välillä

Väitöstutkimuksessa verrattiin myös vanhempien kokemuksia äkillisen välikorvatulehduksen hoidosta Suomessa ja Hollannissa. Näiden maiden hoitosuositukset eroavat toisistaan huomattavasti.

Suomessa suurin osa äkillisistä välikorvatulehduksista hoidetaan antibiootilla, kun taas Hollannissa antibiootti aloitetaan vain harvoissa tapauksissa. Tutkimus osoitti, että hoitokäytännöt vaikuttivat myös vanhempien odotuksiin ja asenteisiin antibioottihoitoon liittyen. Jatkossa myös vanhempia tulisi informoida välikorvatulehdusten erilaisista hoitovaihtoehdoista sekä niiden hyödyistä ja haitoista.

Tähtisen väitöstutkimuksen päätulos on julkaistu yhdessä maailman arvostetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, The New England Journal of Medicine -lehdessä tammikuussa 2011. Paula Tähtinen on juuri vastaanottanut Euroopan lasten infektiolääkäriyhdistyksen Young Investigator Award -palkinnon ja lisäksi hänet on valittu Valtakunnallisen Kliinisen tutkijakoulun vuoden tutkijaksi 2012. Tähtinen toimii tutkijana Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla.

Paula Tähtisen väitöskirja Treatment of Acute Otitis (Äkillisen välikorvatulehduksen hoito) tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina.