Turun alueen taloyhtiöt ovat haasteellisessa tilanteessa
Yhä harvempi osakas on valmis liittymään taloyhtiönsä hallitukseen. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on osaltaan parantanut taloyhtiöiden suunnitelmallisuutta.
Turun alueen taloyhtiöiden taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuodesta. Kiinteistöverotuksen ja tariffien jatkuvat nousut aiheuttavat kovaa painetta taloyhtiöiden vastikkeille, toteaa taloyhtiöiden puheenjohtajien klubin puheenjohtaja Mika Artesola.
- Kun siihen liitetään useita taloyhtiöitä koskevat suuret remonttihankkeet, niin painetta löytyy, Artesola sanoo.
Artesolan mukaan taloyhtiöt pyrkivät pitämään vastikkeiden nousua kurissa lykkäämällä suuria ja hintavia remonttihankkeita. Tämä taas näkyy hiljalleen rapistuvina julkisivuina ja akuuttien korjauskulujen kasvuna.
- Silloin joudutaan tekemään pienimuotoisempia korjauksia, mutta useammin kuin ennen, hän toteaa.
Osakkaiden ikääntyminen aiheuttaa omat haasteensa
Omia haasteita taloyhtiöiden tulevaisuudelle tuo myös väestön ikääntyminen.
- Ikääntyvät osakkaat eivät mielellään haluaisi osallistua suuriin korjauskustannuksiin, sillä he elävät eläkevaroilla.
- Siitä seuraa taas se, että aletaan kenties lykkäämään asuntoyhtiön kaipaamia korjaushankkeita, Artesola sanoo.
Talvena katoilta pudonneesta lumesta käyty vastuukeskustelu on vaikuttanut siihen, etteivät ihmiset pistä itseään likoon.
Ikääntyminen näkyy vähitellen myös asuntoyhtiöiden asioiden hoitamisessa. Hallituksiin on vaikea löytää uusia jäseniä, kun vanhat konkarit alkavat vetäytyä hallitusvastuusta.
- Yhä vähemmän halutaan liittyä oman taloyhtiön hallitukseen. Varsinkaan isojen remonttien aikana ei haluta hallitukseen, koska mittavat projektit vaativat paljon omaa aikaa.
- Myös viime talvena katoilta pudonneeseen lumeen liittyvä vastuukeskustelu on osaltaan vaikuttanut siihen, etteivät ihmiset halua pistää itseään likoon, Artesola sanoo.
Taloyhtiöiden suunnitelmallisuus on kehittynyt
Puheenjohtajien tekemän kyselyn mukaan Turun alueen taloyhtiöiden asiat ovat kaikesta huolimatta hyvässä järjestyksessä. Artesolan mukaan taloyhtiöt tekevät paljon remontteja ja pitkäjänteistä suunnittelutyötä.
- Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa asuntoyhtiön viiden vuoden mittaiseen jokavuotiseen korjausselvitykseen.
- Se on osaltaan lisännyt ja parantanut taloyhtiöiden suunnitelmallisuutta, hän sanoo.
Yhtenä esimerkkinä hyvästä suunnittelutyöstä Artesola nostaa esiin erään taloyhtiön käyttämän asukasraadin. Raati kehitettiin alun perin pohtimaan yhtiössä alkavaa putkiremonttia.
- Tällainen pitkäaikainen raatitoiminta antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin pidemmällä aikajanalla.
- Yhtiökokouksissa on usein niin, että niissä käsitellään asioita, joista on olemassa selkeä käsitys jo etukäteen, Artesola toteaa.
