Talous

Turun yliopisto vältti irtisanomiset käyttämällä varallisuuttaan – miksi Helsingin yliopisto ei toimi näin?

Turun yliopisto ei irtisanonut, vaikka hallituksen leikkaukset iskivät senkin budjettiin miljoonien eurojen loven. Helsingin yliopisto taas ilmoitti toissapäivänä antavansa lähtöpassit liki 600 työntekijälle.

Veistos Helsingin yliopiston sisätiloissa.
Kuva: Antti Lempiäinen / Yle

Hallituksen päätös leikata koulutuksesta on lyönyt kovan yt-aallon läpi Suomen yliopistojen.

Viimeisimpänä irtisanomisuutisia kuultiin Helsingin yliopistosta, joka ilmoitti toissapäivänä päättävänsä kerralla jopa 570 henkilön työsuhteen.

Suomen suurimman yliopiston toimet tyrmistyttivät muiden muassa Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton. Ne kummastelivat, miksi Helsingin yliopisto ei käytä kertynyttä varallisuuttaan yt-iskun pehmentämiseen.

Niin tekee parhaillaan Turun yliopisto, joka päätti elokuussa irtisanomisten sijaan sopeutusohjelmasta.

Henkilöstöä ei vähennetä lainkaan, vaan yliopisto pitää kiinni työntekijöistään käyttämällä palkkakuluihin kertyneitä varojaan.

Hallituksen säästötoimien vuoksi yliopiston budjetti pienenee tänä vuonna 10 miljoonalla eurolla.

Yliopistolla ei ole oikeasti muuta pääomaa kuin henkinen pääoma. On tärkeää pitää se iskukunnossa.

– Kalervo Väänänen, rehtori, Turun yliopisto

– Olemme tehneet ratkaisun, että jyrkkää pudotusta loivennetaan käyttämällä edellisten vuosien voittovaroja, rehtori Kalervo Väänänen Turun yliopistosta sanoo.

Voittovarat tarkoittavat käytännössä edellisten tilikausien ylijäämää.

Sitä on kertynyt käytännössä kaikille yliopistoille vuonna 2010 voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä. Tuolloin yliopistot kerryttivät itselleen pääomaa keräämällä yksityistä rahaa varainkeruukampanjoilla.

Väänänen sanoo, että Turussa on varauduttu säästöihin jo muutaman vuoden ajan. Yliopisto on muun muassa vähentänyt yliopiston hallinnosta kahden viime vuoden aikana jopa 100 henkilötyövuotta. Se on tehty luonnollisen poistuman kautta.

Samaan aikaan opetukseen ja tutkimukseen on lisätty saman verran.

– Päädyimme siihen, että yliopistolla ei ole oikeasti muuta pääomaa kuin henkinen pääoma. On tärkeää pitää se iskukunnossa, Väänänen sanoo.

Väänäsen mukaan Turun yliopistolla ylijäämää on noin 25 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on tarkoitus laittaa tulevien vuosien palkkoihin.

Tavoite on saada budjetti nollatasolle vuoteen 2018 mennessä. Käytännössä Turun yliopisto siis tekee tappiota kahden vuoden ajan.

Tutkija: Yliopisto voi tehdä tappiota kuin yritys

Yliopistojen tilinpäätöksiä vertaillut tutkijatohtori Antti Fredriksson Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että yliopisto voi tehdä tappiota yrityksen tavoin. 

– Tappio voidaan kattaa juuri edellisen vuoden voittovaroilla. Kyllähän yritykset voivat olla toisinaan voitollisia ja toisinaan tappiollisia. Mutta tappiollisuus ei voi jatkua pitkään.

Irtisanominen on helpoin ja nopein tapa säästää. Jos tiedetään, että taloutta pitää sopeuttaa, suurin menoerä on palkkakustannuksissa.

– Antti Fredriksson, Turun yliopisto

Se, halutaanko vanhaa, jo ansaittua varallisuutta käyttää tulevaisuuden palkkakustannuksiin, on yliopistojen tilanteessa ideologinen valinta, Fredriksson arvioi.

– Irtisanominen on helpoin ja nopein tapa säästää. Jos tiedetään, että taloutta pitää sopeuttaa, suurin menoerä on palkkakustannuksissa.

Fredriksson ymmärtää Turun päätöstä satsata opetus- ja tutkimushenkilökuntaan, sillä valtio maksaa yliopistoille avustusta ennen muuta opetuksen ja julkaisujen perusteella.

Jonkin vuosikymmeniä kehitellyn tutkimusalueen palauttaminen nykyiselleen vaatisi paljon työtä, jos se nyt päätettäisiin lakkauttaa.

– Turussa on ehkä ajateltu, että pidetään se porukka ja tehdään tappiota. Motivaatio säilyy ja ihmiset tekevät opetusta ja tutkimusta, ja sitä kautta saadaan enemmän valtion rahaa.

Yliopistojen normaalin toiminnan liikevaihto on "plus-miinus nolla", Fredriksson sanoo. Pääoma ja ylijäämä on kasvanut, kun yliopistot ovat sijoittaneet muutaman vuoden takaisissa varainkeruukampanjoista saadut rahat markkinoille.

Helsingin yliopistolla oli viimeisimmän, vuoden 2014 tilipäätöksen mukaan noin 88 miljoonaa euroa ylijäämää.

Se oli Acatiimi-lehden vertailussa Vaasan yliopiston ja Hankenin lisäksi ainoa, joka kasvatti liikevaihtoaan samana vuonna. Ylijäämä oli maan suurin.

Helsingin yliopisto: Emme halua yt-kierteeseen

Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen tyrmää arvostelun, että yliopisto jättäisi irtisanomisten yhteydessä kokonaan koskematta tilille kertyneeseen varallisuuteen.

Hän sanoo, että myös Helsingin yliopisto tulee käyttämään ylijäämää säästötoimien yhteydessä.

Yliopiston budjetti menee tappiolle heti tänä vuonna, kun valtio leikkaa yliopistolta 50 miljoonaa euroa. Irtisanomiset tehdään saman vuoden aikana, mutta eläköitymiset ja määräaikaisuuksien päättymiset venyvät muutamalle vuodelle.

Etsimme pysyviä säästökohteita. Helsingin yliopisto ei halua joutua joka vuotiseen yt-kierteiseen.

– Esa Hämäläinen, hallintojohtaja, Helsingin yliopisto

– Ylijäämästä katetaan henkilöstön palkkoja ja tilavuokria jotka vielä syntyvät vielä ennen, kuin säästöt alkavat purra, hän sanoo.

Myös Turun yliopisto tekee tappiota. Miten on mahdollista, että se onnistui välttämään irtisanomiset ylijäämän avulla mutta Helsingin yliopisto ei?

– Laskemme vähän eritavoin. Me olemme arvioineet kustannusten heikkenemisen koko hallituskauden eli neljän vuoden ajalta.

Turun yliopisto taas aikoo tasapainottaa budjettinsa lyhyemmällä kahden vuoden säteellä.

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovatkin arvostelleet Helsingin yliopistoa sitä, että yliopisto tekee irtisanomiset kerralla, vaikka rahoitustilanne saattaisi neljän vuoden kuluessa kohentua.

Esimerkiksi yksityiset lahjoitukset tai tutkimusrahoitus voivat kasvaa.

– Emme näe asiaa niin. Etsimme pysyviä säästökohteita. Helsingin yliopisto ei halua joutua joka vuotiseen yt-kierteiseen.

Entä eikö ole kestämätöntä irtisanoa tutkimus- ja opetushenkilökuntaa, vaikka valtio jakaa rahat jatkossakin juuri heidän työnsä perusteella?

– Emme tekisi leikkauksia, jos valtio ei tekisi määrärahojen leikkauksia. Henkilöstövähennykset painottuvat kuitenkin muulle kuin henkilöstö- ja tutkimuspuolelle, Esa Hämäläinen sanoo.

Helsingin yliopiston 570 irtisanottavasta 75 on opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Kaikkiaan henkilökunta vähenee 980 työntekijällä.

Oppilaitos on kertonut etsivänsä 106 miljoonan euron säästöjä.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä