Uusilla virka-asuilla juhlistettiin VR:n 150-vuotisjuhlia ja yrityksen brändiuudistusta. Kutsukilpailun myötä suunnittelutehtävä annettiin muotoilija Kirsimari Kärkkäiselle. Hän valitsi virka-asujen väriksi luottamusta herättävän meleeratun harmaan. Helposti likaantuvat vaatteet kuten ulkotakit ovat mustia. Tehostevärinä Kirsimari Kärkkäinen käytti raikasta omenanvihreää, joka on VR:n uusi brändiväri.

- Minulle se on ennen kaikkea asuja raikastava elementti. Se viestii myös vihreistä arvoista ja on yhtenäinen brändiviestinnän kanssa, sanoo Kärkkäinen.

Heijastimet Kirsimari Kärkkäinen on sijoittanut asuihin nauhoihin, joissa on heijastimen lisäksi VR:n vihreää. Siten ne tuovat asuihin visuaalisen yksityiskohdan sen lisäksi, että parantavat turvallisuutta.

Minun mielestäni on nykyaikaa, että uudenlaisia ratkaisuja tuodaan myös virkavaatepuolelle.

- Kirsimari Kärkkäinen

Erilaiset takit toimivat merkkeinä henkilökunnan keskinäisestä asemasta. Niiden avulla tunnistetaan yrityksen sisällä eri työntekijäryhmät. Hihanauhallinen konduktöörin takki on huomattavasti virkapukumaisempi kuin veturinkuljettajan takki.

Sporttimateriaalit lisäävät työmukavuutta

Uutena asiana rautatieläisten asuihin Kirsimari Kärkkäinen toi urheiluvaatteista tutut tekniset materiaalit, jotka johdattavat kosteuden pois iholta. Esimerkiksi veturinkuljettajan takki on tuulelta ja sateelta suojaavaa hengittävää sporttimateriaalia. Veturinkuljettajan takin yleisilme on muutenkin sporttisempi ja rennompi kuin konduktöörin takin, sillä kuljettajan työ on fyysisempää kuin konduktöörin.

- Minun mielestäni on nykyaikaa, että tuodaan uudenlaisia ratkaisuja myös virkavaatepuolelle. Materiaalien kautta saadaan lisää toiminnallisuutta, perustelee Kärkkäinen valintaansa.

Konduktöörin pikkutakin sisäpuolen vuorena on urheiluvaatteista tuttu verkkokangas. Tiivis silkkivuori hiostaisi helposti.

Urheilupuolelta tuttua on myös ns. kuorivaatetus eli vaatetusta lisätään kerroksittain. Asua suunnitellessa oli ollut paljon keskustelua siitä, tarvitaanko pukuun erilliset kesä- ja talvitakit. Ratkaisuksi tuli takki, jossa on irroitettava vuori.

- Se on hyvä tapa toimia. Kukin voi yksilöllisesti valita päällensä niin paljon vaatetta kuin tarvitsee oman lämpötuntemuksensa mukaan, sanoo Kirsimari Kärkkäinen.

Konduktööri kantaa takissaan jopa 5kg tavaraa

Varsinkin konduktöörien takissa on paljon taskuja, sillä he kantavat mukanaan valtavasti erilaisia työskentelyvälineitä. Kirsimari Kärkkäinen muistelee erilaisten vihkojen, kolikkokoteloiden ja kukkaroiden tuovan konduktööreille jopa kolmesta viiteen kiloon painoa taskujensa pohjalle. Suunnittelijalle oli haasteellista tehdä takki, joka istuu hyvin taskuihin lastatuista tavaroista huolimatta.

- Konduktöörin takissa on vahvistetut taskut. Näkyvissä on neljä taskua ja rintataskut. Puvun takista ja naisten jakusta löytyy sisäpuolelta vielä lisätaskuja, luettelee Kärkkäinen.

Kärkkäinen olisi mielellään tarjonnut konduktööreille erilaisia laukkuratkaisuja tai liivin. Ehkä jatkossa niin onkin, sillä virka-asumallistot kehittyvät matkan varrella.

- Suunnittelijalla pitää olla kykyä ottaa palautetta vastaan ja kehittää myös sen jälkeen, kun tuote on jo ikään kuin valmis, toteaa Kirsimari Kärkkäinen.

Turvakravatti ja -huivi estävät kuristumisen

Turvasolmio on yleinen ratkaisu työvaatteissa vaaratilanteiden varalle. Solmiossa on solkiosa, joka napsahtaa katki, jos joku muu henkilö tarttuu solmioon. Kirsimari Kärkkäinen suunnitteli VR:n naisille myös tällä periaatteella toimivan huivin.

- Halusin mallistoon huivin. Siinä ongelmaksi muodostui se, että huivi ei kuristumisvaaran vuoksi voi olla yhtenäinen. Siksi tähän huiviin on tuotu turvasolmiosta tuttu turvaratkaisu, kertoo Kärkkäinen.

Huivi on kaksiosainen. Molemmissa osissa on toisessa päässä muovinen solkiosa, joka sitoo huivin päät yhteen. Kuristumisvaarassa muoviosa katkeaa.

Huivin lisäksi naiset voivat valita asuunsa lyhyen huivisolmion, joka tekee asusta virallisemman näköisen. Kirsimari Kärkkäisen mielestä on tärkeää, että myös virka-asuissa on mahdollista persoonalliseen muunteluun.

- On ollut ilo huomata, että viime vuosina yhä useampi työntantaja sallii työntekijöidensä tuoda jossain määrin persoonaansa pukeutumiseensa. On tärkeää, että ihminen voi olla virka-asussaan tyytyväinen, iloitsee Kärkkäinen.

Pienet yksityiskohdat sitouttavat työntekijän

Kirsimari Kärkkäiselle on tyypillistä sijoittaa suunnittelemiinsa virka-asuihin yksityiskohtia, joita ei päälle päin huomaa. Konduktöörin takin sisäpuolella kulkee vihreä nauha päällyskankaan ja vuorin välissä. Takkien vuoriin on lisätty vihreää, vaikka sitä ei ulospäin näy.

- Pidän tällaisia erittäin tärkeinä elementteinä, sillä ne sitouttavat työntekijän yritykseen, brändiin ja ammatti-identiteettiin. Kun aamulla pukeutuu työvaatteisiin, tulee samantien työrooli päälle. Se tottakai vaikuttaa työtyytyväisyyteen, työviihtyvyyteen ja siihen, miten palvelee asiakkaita, listaa muotoilija Kirsimari Kärkkäinen.

Henkilökunta säilyy junissa vuosisadan loppupuolelle

 Henkilökunnattomat junat olisivat jo teknisesti mahdollisia. Liikenteen turvallisuusviraston rautatiejohtaja Yrjö Mäkelä uskoo niitä nähtävän Suomen rautateillä aikaisintaan vuosisadan lopulla.

- Rautatiejärjestelmäämme ei ole suunniteltu henkilökunnattomaan toimintaan. Investoinnit tällaisen toteuttamiseen olisivat niin huikeat, etten usko henkilökunnattoman mallin toteutuvan ainakaan minun elinaikanani, ennustaa Mäkelä.

Missään päin maailmaa ei ole kokeiltu perinteistä rautatiejärjestelmää ilman henkilökuntaa. Henkilökunnattomien junien käyttö rajoittuu lähiliikenteen lyhyisiin matkoihin, joissa ei ole risteävää tai kohtaavaa liikennettä.

Pitkän matkan junissa henkilökunta halutaan pitää poikkeustilanteiden ja matkustajien turvallisuuden vuoksi. Henkilökunnan korvaaminen automaattiratkaisuilla on Mäkelän mukaan niin kallista, että on vaikea nähdä taloudellisia syitä korvata ihmiset koneilla.

Rautatieliikenteen investoinnit tehdään useaksi kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Suomessakin otetaan tämän vuosikymmenen lopulla käyttöön uusi eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä.

- Se perustuu edelleen pitkälle siihen, että meillä on veturinkuljettajia ja muuta rautatieturvallisuuden piirissä työskentelevää henkilökuntaa, toteaa Liikenteen turvallisuusviraston rautatiejohtaja Yrjö Mäkelä.