Maahanmuuttokeskustelu keskittyi lähinnä turvapaikanhakijoihin, joita uussuomalaisista on vain pieni osa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu kiihdytti keskustelua ja mieliä. 5 000 hakijan raja ylittyi ensimmäisen kerran. Aiemmin 2000-luvulla hakijoiden määrä liikkunut 1 500:n ja 4 000:n välillä.

Vastaanottokeskusten tilanpuute paheni. Uudet keskukset aiheuttivat ”ei minun takapihalleni” -reaktioita ainakin Helsingissä, Hangossa sekä Kouvolassa. Kouvolassa eräs paikallispoliitikko vastusti keskuksen sijoittamista päiväkodin naapuriin tautien ja turvallisuusuhan pelossa. Vähemmistövaltuutetun toimistosta perättiin vastuuta puheisiin.

Tilanpuutetta keskuksissa lisäävät sadat jo oleskeluluvan saaneet, joita kunnat eivät halua vastaan nykyisillä kotouttamiskorvauksilla. Kunta on saanut aikuisen kotouttamisesta parintuhannen euron korvauksen kolmen vuoden ajalta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) esityksen mukaan korvausta ollaan nostamassa 10 prosenttia, mutta korotusta on arveltu riittämättömäksi.

Sisäministeriö julkaisi loppusyksystä selvityksen, jonka mukaan Suomi maksoi kaksi kertaa enemmän turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea kuin esimerkiksi Ruotsi. Suomeen houkuttelevista tekijöistä haluttiin eroon, ja selvityksen julkistamisen jälkeen Thors esitti tukien leikkaamista. Ulkomaalaislakiin esitettiin myös muita tiukennuksia, kuten turvapaikanhakijoiden ikämääritysten lisäämistä ja perheen yhdistämisen vaikeuttamista.

Asenteet kovenevat

Vaalitulokset ja tiedotusvälineiden teettämät kyselytutkimukset kielivät maahanmuuttoasenteiden kovenemisesta. Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden vertaileva kysely tosin antoi huhtikuussa suomalaisista naapureitaan maahanmuuttomyönteisemmän kuvan, koska ”vain” 29 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomi ottaa liikaa pakolaisia. Norjassa vastaava luku oli peräti 42, Ruotsissa 32 ja Tanskassa 23 prosenttia.

Vihamielisyyden lisääntymisestä kertoi omaa kieltään poliisiammattikorkeakoulun joulukuinen selvitys, jonka mukaan rasistiset viharikokset lisääntyivät vuodessa kolmanneksen. Kasvu on ollut tasaista koko 2000-luvun ajan.

Vihamieliset näkemykset kukkivat erityisesti internetissä. Maahanmuuttoon liittyviä uutisia kommentoidaan keskustelupalstoilla hyytävästi. Huomiota on herättänyt myös Facebookin rasistinen ryhmä, johon on liittynyt tuhansia jäseniä. Ilmiö on kansainvälinen. Esimerkiksi juutalaisjärjestö Simon Wiesenthal-keskuksen selvityksen mukaan ääriryhmien määrä netissä kasvoi vuodessa 25 prosenttia.

Sananvapauden rajoja punnittiin käräjillä

Nettisananvapautta punnittiin näkyvästi helsinkiläispoliitikko Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnissä. Helsingin käräjäoikeus katsoi, ettei Halla-ahon tarkoitus ollut kiihottaa kansanryhmää vastaan, kun hän kirjoitti somalien geneettisestä taipumuksesta ryöstellä ja loisia verorahoilla. Halla-ahon mukaan tekstit oli irrotettu asiayhteydestään.

Käräjäoikeus kuitenkin tuomitsi islamia pedofiiliuskonnoksi nimittäneen Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta. Sekä kaupunginvaltuutettu että syyttäjä ovat kertoneet olevansa tyytymättömiä tuomioihin.

Helsingin käräjäoikeudessa annettiin keväällä myös tuomio kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Sakkoja sai Olavi Mäenpää, turkulainen kaupunginvaltuutettu ja Suomen Kansan Sinivalkoiset ry:n puheenjohtaja. Käräjäoikeuden mielestä hän solvasi etnisiä ryhmiä Yleisradion vaalitentissä pari vuotta aiemmin.

Mummo-kysymys jäi vielä ratkaisematta

Egyptiläisen "isoäidin" Eveline Fadayelin karkotuspäätös sai huomattavat vaikuttajat nobelistipresidentti Martti Ahtisaarta myöten vetoamaan inhimillisyyteen. Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa poikiensa luona Vantaalla asuneen Fadayelin, koska isoäiti ei viraston tulkinnan mukaan kuulu ydinperheeseen. Fadayel odottaa yhä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen karkotuspäätöksestä.

Media seurasi myös muita karkotuspäätöstapauksia, kuten venäläisen ihmisoikeusaktivistin Maria Kirbasovan kohtaloa. Iäkäs ja vakavasti sairas Kirbasova sai lopulta jäädä Suomeen.

Maahanmuuttoviranomaiset törmännevät jatkossakin mummo-ongelmaan, koska ydinperhe-käsitteen tulkintaan ei ole luvassa täsmennystä.