Tosiasiahan on se, että jos näihin toimiin ei ryhdytä, niin koko turvetuotannon jatko on kyseenalaista. Vapossa olemme nähneet asian niin, että nämä asiat on pistettävä kuntoon, jotta saadaan edellytykset ja ympäristöltä lupa jatkaa tätä toimintaa.

- Lauri Korkeala

Vapolla on Pohjois-Karjalassa 2400 hehtaaria turvetuotantoaluetta. Muihin Itä-Suomen alueisiin verrattuna maakunnan suoalueiden vesienkäsittely on hyvällä mallilla. Tehostetun vesienkäsittelyn piirissä on valtaosa suoalueista.

- Pohjois-Karjalan alueista vain reilu 400 hehtaaria toimii enää niin kutsutulla perusmenetelmällä. Näitäkin alueita kunnostetaan parhaillaan. Vuoteen 2014 mennessä tuotannosta tippuu pois noin 90 hehtaaria, kertoo Vapon aluejohtaja Lauri Korkeala.

Käytännössä tehostettu vesiensuojelu tarkoittaa sitä, että perusmenetelmällä toimiville tuotantoalueille rakennetaan pumppaamoja sekä pintavalutuskenttiä tai kosteikkoja.

Vapolla on itäisillä alueilla yhteensä noin 8600 hehtaaria tuotantopinta-alaa. Vanhalla perusmenetelmällä toimivia alueita on reilu 3000 hehtaaria. Huonoin tilanne on Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Ilman vesistöjen tilanteen parantamista koko turveteollisuuden tulevaisuus on vaakalaudalla.

- Tosiasiahan on se, että jos näihin toimiin ei ryhdytä, niin koko turvetuotannon jatko on kyseenalaista. Vapossa olemme nähneet asian niin, että nämä asiat on pistettävä kuntoon, jotta saadaan edellytykset ja ympäristöltä lupa jatkaa tätä toimintaa, sanoo Korkeala.

Pohjois-Karjalassa Vapolla on tuotantoalueita lähinnä Ilomantsin suunnalla, mutta myös lähellä Joensuuta sekä haja-alueita ympäri maakuntaa.

Tällä hetkellä vesiensuojelun parannustöitä tehdään Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Kiteellä.