Talous

Tutkija: Halu pysyä sisäpiirissä rapauttaa yritysten moraalia – lisää paljastuksia ehkä tulossa

Suuriin yrityksiin muodostuu helposti sisäpiiri, jossa on omat eettiset sääntönsä. Muun muassa Nokian Renkaiden ja Wärtsilän huijausuutiset voivat poikia lähiaikoina lisää paljastuksia, uskoo tutkija.

Wärtsilä, Wolksvagen, Nokian renkaat
Kuva: AOP / EPA / Nokian Tyres

Nokian Renkaiden vilppi rengastesteissä, Volkswagenin päästöhuijaus, Wärtsilän moottorikäry. Kun suuren yrityksen huijaus paljastuu, ensimmäisenä nousee kysymys: miksi ihmeessä yritys on ottanut niin suuren riskin?

Jos kaikki kannustimet ovat rahallisia, eli voitto on se, mistä palkitaan, se laittaa ihmisen etiikan alttiiksi sille, että aletaan tekemään asioita, joissa etiikka hämärtyy.

– Henrika Franck, tutkija, Aalto-yliopisto

Yritysetiikkaa tutkinut Henrika Franck Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että pääsyy löytyy suoraan yritysten strategioista. Ne ovat ristiriidassa etiikan ja moraalin kanssa.

– Jos kaikki kannustimet ovat rahallisia eli voitoista palkitaan, niin se laittaa ihmisen etiikan alttiiksi sille, että aletaan tekemään asioita, joissa etiikka hämärtyy.

Franck painottaa, ettei vilpin takana koskaan ole yhtä ihmistä, vaan ryhmä. Sisäpiiri-ilmiö on tyypillinen vanhoissa teollisuuden yrityksissä.

– Suomessa on paljon yrityksiä, joissa on ylin johto, joka kertoo mitä tehdään. Ylimmän johdon ympärillä on sisäpiiri, jossa saa olla mukana, jos on lojaali. Silloin etiikka sisäpiirissä muuttuu.

Sisäpiirin olemassaolon voi päätellä esimerkiksi Nokian Renkaista. Vilpistä tiesi rajattu joukko, vaikka tavalliset työntekijätkin ovat kertoneet epäilleensä väärinkäytöksiä.

Pienen piirin sisäinen moraali voi muodostua sokeaksi ympäröivän maailman etiikalle, Franck sanoo.

– Nokian Renkaissa on voitu ajatella, että sehän on oikeastaan hyvä, kun testitulokset ovat hyviä, asiakkaat tyytyväisiä ja osakekurssi nousee.

Tapaus löi suomalaistyöntekijöille tyypilliseen lojaliteettiin särön.

Franckin mukaan testivilpin vuotaneet entiset työntekijät voi nähdä "whistle-blowereina" – maailmalla yleisinä, yritysten sisältä tietoja vuotavina työntekijöinä, vaikka he eivät ilmiantessaan enää olleetkaan yrityksen palveluksessa.

– Tämä on uusi ilmiö Suomessa, että työntekijät ottavat kantaa tällä tavalla anonyymisti, mikä on oikein ja väärin, Franck sanoo.

Nokian Renkaiden entisiä työntekijöitä vaikuttaa rengasyhtiö Black Donutsissa. Heitä epäillään yrityssalaisuuksien varastamisesta entiseltä työnantajaltaan.

Sori siitä: Pyydä anteeksi vilpittömästi ja nopeasti

Nokian Renkaiden testivilppi paljastui lähes kaksi viikkoa sitten, mutta kriisi on kaikkea muuta kuin ohitse.

Se, saadaanko maine korjattua, riippuu enemmän siitä, miten jälkipyykki hoidetaan kuin siitä, kuinka vakava itse paljastunut asia on, sanoo maineenhallintaa tutkinut, Helsingin yliopiston dosentti Pekka Aula.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen yritys päättää valita tuumaustauon. Se on strategia, joka ei välttämättä ole paras mahdollinen.

– Pekka Aula, dosentti, Helsingin yliopisto

Anteeksipyynnössä viivyteltiin turhaan, Aula sanoo. Uutinen vilpistä julkaistiin perjantaina, mutta Nokian Renkaat tuli itse ulos julkisuuteen vasta maanantaina.

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen yritys päättää valita tuumaustauon. Se on strategia, joka ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Myös esimerkiksi Marimekko viivytteli plagiointisyytteiden kommentoinnissa muutama vuosi sitten. Aulan mukaan yrityksen pitäisi ottaa asian “omistajuus” itselleen heti, kun kriisi iskee päälle. Muuten tietoa aletaan kaivaa muista lähteistä.

– Kuluttajat haluavat tietää, media haluaa tietää, omistajat haluavat tietää. Tyhjiö alkaa täyttyä. Jos yritys ei ole itse täyttämässä tätä, sinne voi ilmestyä jotain, mikä ei pidä paikkaansa.  

Niin kävi Volkswagenin päästöhuijaustapauksessa, jossa tietoja yritykseltä saatiin odotella pitkään. Toimittajat spekuloivat päiviä muun muassa sillä, mitä automalleja huijaus koskee.

Wärtsilä toimi toisin. Se tuli itse julkisuuteen tehtaalla epäillyn testihuijauksen kanssa.

–  Kun ottaa asian omistajuuden omiin käsiin, muut jäävät aseettomiksi, Aula sanoo.

Väärinkäytöksiä tunnustaneiden yritysten anteeksipyyntöjä on viime vuosina totuttu kuulemaan.

Talvivaaran kaivoksen toimitusjohtaja Pekka Perä pohti kuuluisassa, ympäristökatastrofia koskeneessa anteeksipyynnössään, voiko vitutukseen kuolla.

Perän takana seissyt viestintäkonsultti ja hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa konsulttiyhtiö Tekiristä sanoo nyt, että anteeksipyyntö toimi.

Hyvä anteeksipyyntö on vilpitön – pelkkä "sori siitä" ei riitä, Saukkomaa sanoo.

– Pitää olla vilpittömyyttä ja olla tiedossa se, mitä pyydetään anteeksi. Yrityksen johtajan pitää olla sitoutunut siihen, vaikka muut ihmiset yrityksessä olisivatkin aiheuttaneet vahingon.

Usein anteeksipyyntöä joudutaan kuitenkin harkitsemaan tarkkaan, sillä siitä voi koitua myöhemmin juridinen kysymys.

– Se tarkoittaa sitä, että jotakin myönnetään tapahtuneen. Jos lähtee oikeusprosessesja liikkeelle, anteeksipyyntöä voidaan käyttää yritystä vastaan.

Kuka vielä muistaa, että Mersun auto kaatui testeissä?

Harri Saukkomaan mukaan kriisi on yritykselle myös mahdollisuus.

– Yritys pystyy näyttämään osaamisensa kriisin keskellä. Sen jälkeen se pystyy olemaan paljon vahvempi, kun selviää kriisistä.

Huijauksia paljastuu nyt enemmän, koska niitä on viime aikoina paljastunut, ja toimittajat kaivavat niitä siksi aktiivisemmin.

– Henrika Franck, tutkija, Aalto-yliopisto

Mercedes lanseerasi 90-luvulla kuuluisan A-sarjan auton, joka kaatui ruotsalaislehden ajotestissä. Yhtiön maine kärsi ensin, mutta nykyään sarjan autot kuuluvat suosituimpien joukkoon.

– Aika harva meistä muistaa, että sellainen auto kaatuili testeissä, Saukkomaa sanoo.

Anteeksipyyntö ei yksin riitä – yhtä tärkeää on kertoa, miten tilanne korjataan ja myöhemmin vielä näyttää, että näin todella on tapahtunut.

Kun Nokian Renkaiden testivilppi paljastui, kohu Volkswagenin ympärillä on vasta alkanut laatua. Kysymys siitä, huijaavatko siis kaikki, käy helposti mielessä.

– Huijauksia paljastuu nyt enemmän, koska niitä on viime aikoina paljastunut, ja toimittajat kaivavat niitä siksi aktiivisemmin, Henrika Franck vastaa.

Hän uskoo, että lisää paljastuksia saatetaan kuulla piankin, jos yritykset alkavat siivoamaan nurkkiaan.

– Voi myös olla että, nyt tulee esiin whistle-blowereita, jotka ovat olleet hiljaa yrityksissä.

Eettinen voitontavoittelu on mahdollista

Kaikkien yritysten epäeettisyyteen Franck ei silti usko. Sen todistaa startup-maailma, jossa koko kulttuuri on erilainen. Siellä ihmisiä ajaa tarkoitus, ei raha.

Eettinen voitontavoittelu on Franckin mukaan suurissakin yrityksissä mahdollista. Siihen tarvitaan ensinnäkin rehellistä johtajaa, joka ei luo ympärilleen suljettua sisäpiiriä.

Toiseksi sidosryhmien eli käytännössä asiakkaiden ja muun yhteiskunnan pitää olla yhtä tärkeitä kuin omistajien.

Kolmanneksi: työntekijöitä pitää kannustaa keskinäisen kilpailun sijaan yhdessä tekemiseen. Ja neljänneksi, rahallista voittoa tärkeämpi pitää olla yrityksen tarkoitus.

– Rahan ansaitseminen itsessään ei ole epäeettistä vaan tarkoitus tai se tapa jolla se tienataan, Henrika Franck sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä