Itämeren turvallisuustilannetta tutkinut Timo Hellenberg on sitä mieltä, että Itämeren turvallisuustilanne on muuttumassa.

- Tietyllä tavalla vanha turvallisuusrakenne, jossa voidaan selkeästi jaotella sisäiset turvallisuusuhat ja toisaalta maan arajojen ulkopuolelta tulevat uhkakuvat - tämä malli on murtumassa ja näin ollen se haastaa meidän perinteisen kriisinhallinnan aivan uudella tavalla.

Hellenbergin mukaan tulevaisuudessa laivaliikenteen suurimmat riskit kohdistuvat nimenomaan matkustajaliikenteeseen, jonka turvallisuutta pitäisi hänen mielestään ehdottomasti parantaa.

- Vertaisin matkustajaliikennettä lentoliikenteeseen. Jos katsotaan turvallisuusmääräyksiä, joita lentoliikenteessä on tehty, on selvää, että matkustajaliikenne merillä on jäänyt puolitiehen.

Hellenbergin mukaan turvallisuuden parantamiseen täytyy ryhtyä heti jo kansallisella tasolla eikä jäädä odottamaan EU-direktiivejä. Avainasemassa on hänen mukaansa yhteistyö viranomaisten ja laivayhtiöiden välillä. Erilaiset uhkakuvat tulisi kartoittaa ja niiden torjumista harjoitella.

Hellenbergin mukaan valtioneuvosto on tukenut jo voimakkaasti tämän tyyppistä tutkimustyötä. Samoin EU:n komissio on rahoittanut Itämeren kriisitutkimusta, jolle on jo jatkohanke käynnissä.

Kaappaus vauhdittaa uudistuksia

Timo Hellenberg ei ollut yllättynyt Ruotsin laivakaappauksesta. Sen sen sijaan hän kummeksuu tapaa, jolla kaappaus on pyritty pitämään piilossa julkisuudelta.

Hellenberg uskoo, että kaappaus vauhdittaa uudistuksia, jotka liittyvät matkustajien tarkastamiseen sekä laivojen työntekijöiden perehdyttämiseen erilaisten uhkatilanteiden varalta.

Hellenberg ei usko, että kaappaukset Itämerellä yleistyvät. Hän muistuttaa kuitenkin, että Itämeri ei poikkea muista Euroopan meristä, minkä vuoksi tällaiset uhkakuvat pitää huomioida ja niihin pitää varautua.

- Olkoonkin, että suomalaisia ei suoraan uhata, niin saattaa olla, että välillisesti joudutaan, kuten tässäkin tapauksessa, tällaisen riskin kohteeksi.

Hellenberg korostaa, että tulevaisuudessa viranomaisten täytyy kyetä aiempaa monimutkaisempien ja enemmän usean viranomaisen yhteistyötä vaativien kriisien hallitsemiseen. Tärkeää on mm. se, että määritellään, kenelle merellä tapahtuva kriisinhallinta kuuluu.

- Ruotsihan on lähtenyt rohkeasti liikkelle, ja lähtenyt kehittämiään järjestelmiä, joissa yksi viranomainen pystyy vastaamaan tällaiseen uhkakuvaan, oli se sitten terrorismi, luonnonkatastrofi tai laaja-alainen pelastustehtävä.

Hellenberg sanoo, että myös Suomi on asiassa oikealla suunnalla ja että tutkijoiden esitykset toimenpiteistä otetaan huomioon. Tutkijat ovat esittäneet mm. valmiusviraston perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen, ja sitä tukevan turvallisuusneuvoston rakentamista.

Timo Hellenberg työskentelee Aleksanteri-instituutissa. Hänen on erikoistunut mm. pelastustoimeen, terrorismin torjuntaan, luonnonkatastrofeihin ja hallitusten väliseen yhteistyöhön. Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen, Helsingin yliopiston alainen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus.