Islamistitaistelijat ovat viime vuosina kiihdyttäneet iskujaan kansainvälisiä joukkoja ja siviilejä kohtaan, ja maan turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi.

Afganistanissa on tällä hetkellä 192 suomalaista rauhanturvaajaa. Eilen Dagens Nyheter -lehti kirjoitti, että hyökkäysten määrät ovat kaksinkertaistuneet Ruotsin ja Suomen joukkojen toiminta-alueella Pohjois-Afganistanissa.

Suomessa onkin käyty kiivasta keskustelua suomalaisten sotilaiden osallistumisesta Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi operaatioon osallistumistaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Suomalainen Afganistan-tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomen vetäytyä alueelta, mutta kehottaa Suomea nopeampiin päätöksiin.

- Ei voida toimia samalla tavalla kuin ennen on toimittu Golanilla tai Kyproksella, että vuosi toisensa jälkeen pyöritetään käytännössä samanlaista organisaatiota ja päätöksiä ei tarvitse tehdä. Nyt pitäisi koko ajan seurata, mitä siellä tarvitaan seuraavan kuuden tai yhdeksän kuukauden aikana.

"Ulkomaisia joukkoja tarvitaan vielä vuosia"

Kansainvälinen yhteisö on luvannut vetävänsä sotilasjoukkonsa Afganistanista vuoden 2014 loppuun mennessä. Salonius-Pasternak ei usko Afganistanin omien joukkojen kykyyn taata maan turvallisuutta.

- Logistiikka, helikopterikuljetuskyky, kenttälääkintähuolto, kaikissa näissä asioissa kansainväliset asevoimat joutuvat tukemaan Afganistanin hallitusta monta vuotta vuoden 2014 jälkeen.

Salonius-Pasternakin mukaan kansainvälisiä joukkoja tullaan tarvitsemaan Afganistanissa kymmeniä tuhansia. Vuonna 2016 tai 2017 tilanne saattaa hänen mukaansa olla toinen, mutta tämä riippuu turvallisuustilanteesta sekä siitä, miten paikallisten sotilaiden erikoiskoulutus on edennyt.