-Määrällinen muutos olisi pitänyt kytkeä muihin muutostarpeisiin.

Suikkanen toteaa, että Lapissa kunnat tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä monella alueella, jonne nyt esitetään kuntaliitosta.

-Esimerkiksi Itä-Lapissa elinkeinotoiminnassa on toimivaa yhteistyötä.

Suikkanen pitää Itä-Lapin ongelmana sitä, että alueen köyhät kunnat laitetaan yhteen, vaikka sinällään se ei ratkaise mitään. Hänen mukaansa esimerkiksi Kemin seudulla pohdittiin taannoin kuntaliitoksia, mutta ainostaan Kemi oli siihen halukas.

-Kemi puolsi sitä osaksi sen takia, että pääsisi suurista veloistaan eroon. Muille se olisi ollut vain rasite. Minusta tässä tulee aika monessa kohdassa vastaan yksittäisten kuntien vastustus sen takia, ettei uudistuksella ratkaista näköpiirissä olevia ongelmia. Se voi jopa lisätä niitä.

Kuntien ja valtion tehtäviin olisi puututtava

Suikkanen arvioi, että uudistuksessa olisi pitänyt puuttua kuntien ja valtion tehtävien jakoon. Hänen mukaansa esimerkiksi perusturvan hoitamista Kelan kautta olisi pitänyt pohtia.

-Tätä on kokeiltukin ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Samaten olisi pitänyt miettiä erikoissairaanhoidon siirtämistä valtiolle, kuten on tehty Norjassa.

Suikkanen sanoo, että tulevaisuudessa erittäin suurena haasteena on neljännen sukupolven sosiaalipoliittisten järjestelmien rakentaminen.

Nyt edetään ylhäältä alaspäin

-Tällä uudistuksella siihen ei päästä eikä siihen oteta mitään kantaa. Uudistuksen ei pitäisi lähteä ylhäältä alaspäin, vaan kokeilutoiminnan kautta, jossa etsitään parhaita ratkaisuja. Olisi pitänyt edetä vapaaehtoisten ja enemmän kuntien omien valintojen kautta.

Suikkanen arvioi, että suurkunta voi säästää hallintokuluissa, mutta ongelmana on se, miten ratkaistaan kansalaisten osallistumismahdollisuudet.

-En ole huomannut, että tässä uudistuksessa olisi loppuun asti pohdittu sitä, miten tämä tapahtuu. Demokratian toteutumisen kysymys ja osallistumisen kysymys olisi pitänyt miettiä pitemmälle.

Sisäinen kilpailu kiristyy

Suikkasen mielestä suurkuntien sisäinen kilpailu kiristyy esimerkiksi koulutuspalveluissa. Peistä taitetaan siitä, minne koulutuspalvelut sijoitetaan.

-Tämä voi heikentää huonosti menestyvien kuntien mahdollisuuksia. Ihmiset muuttavat koulutusratkaisujen kautta kuntakeskuksiin tai jopa Rovaniemelle tai Kemi-Tornion-aluelle. Tällä tavoin nopeutetaan Lapin maaseudun autioitumista ja julkisen toiminnan keskittymistä muutamiin pisteisiin. Valtio on 90-luvun alusta lähtien jo vetäytynyt Lapista ja vähentänyt työpaikkojaan. Kun valtio ja kunnat vetäytyvät syrjäseuduilta, vastuu jää yksittäisille ihmisille ja kyläyhteisöille, Suikkanen arvioi.